Kun mieleinen asunto löytyy, ja sen haluaa ostaa itselleen, tehdään asuntokaupasta kirjallinen käsirahasopimus joka sitoo molempia osapuolia. Käsiraha tehdään ostotarjouksen vakuudeksi. Tällä varmistetaan se, että asunnon ostaja sekä myyjä ovat tosissaan eivätkä pelkästään hupi- tai kokeilumielellä liikkeellä. Käsiraha voi olla enintään 4% suuruinen asunnon hinnasta. Kannattaakin tarkkaan miettiä, haluaako asunnon todella, sillä mikäli kaupat peruu, menettää käsirahan joka on lähes aina useiden tuhansien eurojen arvoinen.

Mikä on asuntokaupan käsiraha?

Lain määräämä käsirahan yläraja on 4% asunnon hinnasta. Käsirahasta tulee aina tehdä sopimus kirjallisena. Mikäli ostaja vetäytyy kaupoista, menettää hän käsirahan. Mikäli asunnon myyjä vetäytyy asuntokaupasta, tulee hänen palauttaa ostajalle takaisin käsiraha, sekä korvauksena saman suuruinen summa. Eli jos käsiraha on 10 000 euroa, joutuu myyjä maksamaan ostajalle 10 000 euroa + korvauksena toiset 10 000 euroa. Niin myyjän kuin ostajankin tulee siis olla tarkkana siitä, haluaako asuntokaupan todella tehdä.

Mikäli asunnon ostajalla ei ole säästössä käsirahan verran varallisuutta, voi hän yleensä sisällyttää käsirahan pankista otettavaan asuntolainaan. Käsirahan lisäksi ostajalta saatetaan myös vaatia ennakkomaksua asunnosta, joka tulee palauttaa kauppojen peruuntuessa. Ennakkomaksun voi myös sisällyttää varsinaiseen asuntolainaan. Mikäli olet aikeissa ostaa asunnon vasta rakennettavasta olevasta talosta, vaativat rakennuttajat yleensä varausmaksun. Mikäli käsirahaa rakenteilla olevasta asunnosta ei ole maksettu, voi kaupan peruuttaa milloin vain, ja urakoitsijan täytyy varausmaksu palauttaa.

Mikä on vakiokorvaus eli sopimussakko? Entä voiko peruuntuneista kaupoista vaatia korvauksia?

Mikäli ostaja peruuttaa kaupan, menettää hän siis käsirahan, mutta käsirahasopimus velvoittaa myös myyjää sekä välittäjää jäädyttämään kaupan. Lain mukaan asuntokauppa on jäädytettävä silloin, kun käsirahasopimus on tehty. Myyjä voi kuitenkin peruuttaa kaupan, palauttaa käsirahan ja maksaa sen suuruinen korvaus, ja laittaa sen jälkeen asunnon taas myyntiin. Ainoastaan käsirahasopimuksen aikana kyseisen asunnon kauppaaminen muualle on kielletty. Joskus voi kuitenkin olla niin, että on myyjän edun mukaista että käsirahasopimusta ei tehdä. Koska myyjä ei saa ottaa vastaan uusi tarjouksia ilman käsirahan palauttamista ja siitä maksettua korvausta, tekevät useat asuntoa myyvät vakiokorvauksen ostajaehdokkaiden kanssa. Tällöin myyjä voi ottaa tarjouksia vastaan myös vakiokorvauksen aikana, mutta kauppojen syntyessä hänen tulee maksaa sopimussakkoa muille ostajaehdokkaille.
Ostaja voi vaatia kohtuullisia kuluja perittäväksi, mikäli kauppa peruuntuu. Tällaisia voivat olla esimerkiksi jo varta vasten kyseistä asuntoa varten ostetut huonekalut tai esimerkiksi remontin tilaaminen. Jotta lisäkorvauksia saisi, tulee jo asuntoa varten tehtyjen investointien arvo ylittää kaupan peruuntumisesta saatu korvaus. Koska jo maksettava korvaus on käsirahan suuruinen, joka on useita tuhansia euroja, on ylikorvauksien saaminen epävarmaa. Asunnon menetyksestä aiheutunutta mielipahaa ei korvata.

Pää kylmänä asuntoa ostaessa

Asuntoa ostaessa kannattaakin pitää hermot kurissa, sillä käsiraha velvoittaa kaupan molempia osapuolia. Käsirahaa kannattaakin tarjota vasta, kun on täysin varma ettei omiin tarpeisiin sopivampaa asuntoa löydy kohtuullisessa ajassa. Käsirahan menettäminen varmasti harmittaa, mikäli vielä parempi asunto löytyy seuraavana päivänä. Ostajan on myös syytä muistaa, että asuntokauppa on varmaa vasta sitten, kun kauppakirjat on allekirjoitettu.

Tagit : asuntokauppa, Asuntomarkkinat, käsiraha