Asuntolainan lyhentäminen on pakkomielle suomalaisille

Asuntolainan lyhentäminen on pakkomielle suomalaisille

Suomalaisten asuntolainojen pituudesta tai lyhyydestä on käyty julkisuudessa kädenvääntöä vuosien ajan. Ovatko asuntolainamme liian pitkiä? Vai onko asuntolainan lyhentäminen suomalaisille suoranainen pakkomielle? Lue tästä lisää aiheesta.

Hae asuntolainaa!
Hae asuntolainaa!

Kilpailuta asuntolainasi!

Edullisin asuntolaina kilpailuttamalla – yhdellä hakemuksella monta tarjousta.

Ruotsissa talous kasvaa, koska asuntolainoja ei lyhennetä

Helsingin Sanomat kertoi äskettäin, että ruotsalaisten haluttomuus lyhentää asuntoluottojaan tekee terää Ruotsin kansantaloudelle. Tämä on ymmärrettävää. Jos asuntolainoja ei haluta lyhentää, rahaa jää enemmän käyttöön. Tämä lisää kulutusta ja liiketoimintaa. Suurin osa Ruotsin viime vuosien talouskasvusta johtuu juuri yksityisestä kuluttamisesta.

Viisi vuotta sitten ruotsalaisista asuntovelallisista vain 40 prosenttia maksoi lainkaan asuntolainan lyhennyksiä. Velasta siis maksettiin pois vain korot. Nyt lyhentäjien määrä on Ruotsissa hieman kasvanut, mutta on silti vain hieman yli 60 % asuntovelallisista.

Suomessa vastaavaa järjestelyä kokeiltiin viime vuonna väliaikaisesti, kun isot pankit myönsivät asiakkailleen erityisiä lyhennysvapaita. Tämä vapautti jonkin verran rahaa kulutukseen, mutta mitään suurta vaikutusta kansantalouteen sillä ei ehtinyt olla. Arvioiden mukaan lyhennysvapaat vahvistivat Suomen talouskasvua enintään kolmisen prosenttiyksikön kymmenystä.

Ruotsalaiset ovat toisaalta ylivelkaantuneita

Kesäkuun alussa Ruotsissa astuu voimaan asuntolainan lyhentämispakko. Se tarkoittaa, että tästä eteenpäin kaikkia lainoja pitää lyhentää ainakin vähän. Lyhentämisen voi tosin lopettaa, kun jäljellä oleva lainasumma alittaa vakuutena olevan kiinteistön arvon.

Tällä hetkellä ruotsalaisten voi perustellusti väittää olevan ylivelkaantuneita. Uuden asuntolainan ottajien velkaantumisaste on Tukholmassa keskimäärin 528 prosenttia, joka on aivan eri sfääreissä kuin suomalaisten velkaantumisaste.

Suomalaisten velkaantumisaste on vielä kohtuullinen

Ruotsin valtion taloustutkimuskeskuksen taloustieteilijän mukaan suomalaisten kohtuullinen velkaantumisaste tarkoittaa, että Suomessa voisi lyhentää paljon vähemmän asuntolainaa. Tämä vapauttaisi rahaa kulutukseen ja parantaisi myös velallisten omaa elintasoa.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat kuitenkin kauhistelleet jo suomalaisten nykyistä velkaantumisastetta. Linja on siis hyvin erilainen kuin ruotsalaisanalyyseissa. Suomalaisten asuntovelallisten velkaantumisaste on vain vähän yli 120 prosenttia eli velkaa on keskimäärin 1,2 kertaa enemmän kuin vuosittaiset käteen jäävät tulot.

Ruotsalaisilta analyytikoilta jää mainitsematta, että Ruotsissa osa käteen jäävistä säästöistä on tarkoitus laittaa eläkerahastoihin ja muihin säästöihin. Ne eivät siis mene suoraan kulutukseen. Suomessa vastaavasti asunto itsessään toimii säästökohteena ja sijoituksena. Tällöin jäljelle jäävät varat voidaan käyttää vapaasti kulutustarkoituksiin. Ero suomalaisten ja ruotsalaisten kotitalouksien vapaan käteisen välillä ei siis ole välttämättä niin suuri kuin ruotsalaisanalyytikot esittävät.

Ruotsissa asuntokupla uhkaa

Ruotsalaisten velkaantumistilanteen yksi seuraus on asuntojen hintakupla. Velkaantuminen lisää kansantalouden riskejä. Asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosina järkyttävää tahtia ja tuloksena voi hyvin olla romahdus. Ruotsin asuntomarkkinat ajavat seinään vielä tämän vuoden puolella. Talouskasvu hidastuu.

Asuntolainojen lyhennyspakko ja muut finanssialan korjausliikkeet saattavat pelastaa tilanteen, jolloin varsinaista kuplan puhkeamista ei välttämättä tapahdu. Mutta asuntomarkkinoiden paisuminen ei voi jatkua samanlaisena enää pitkään.

Näin Suomen ja Ruotsin asuntomarkkinat poikkeavat toisistaan:

  • Vuokrasääntely purettiin Suomessa 20 vuotta sitten, kun taas Ruotsissa vuokrat ovat yhä säänneltyjä. Tämä on lisännyt harmaan talouden osuutta vuokramarkkinoista.
  • Suomalaiset maksavat asuntolainansa pois 15-25 vuoden sisällä lainan ottamisesta, kun taas ruotsalaiset lyhentävät hitaasti, jos lainkaan eivätkä usein koskaan kokonaan.
  • Ruotsissa kerrostaloasunnoissa asutaan joko vuokralla tai asumisoikeudella. Suomessa taas suurin osa kerrostaloasunnoistakin on omistusasuntoja.
Hae asuntolainaa!
Hae asuntolainaa!

Kilpailuta asuntolainasi!

Edullisin asuntolaina kilpailuttamalla – yhdellä hakemuksella monta tarjousta.

Mitä Suomen asuntomarkkinoille kuuluu kesällä 2016?

Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä kovassa nousussa. Hinnat ovat nousseet jo pitkään, mutta nyt on tapahtunut erityinen hyppäys.

Koko maassa kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat keväällä 2,1 %. Pääkaupunkiseudulla nousu oli hurjat 4,7 %. Muualla Suomessa tapahtui itse asiassa hinnoissa kokonaisuutena laskua 0,2 %.

Nousua on tapahtunut myös edelliseen vuoteen nähden. Huhtikuussa 2016 pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat olivat 3,3 % korkeammalla kuin huhtikuussa 2015. Myös muualla Suomessa on ollut hinnoissa nousua vuoden sisällä.

Asunnot käyvät kaupaksi – asuntolaina halpenee

Pitkään jatkuneen hiljaiselon jälkeen asuntomarkkinat ovat keväällä 2016 heränneet. Kauppa käy etenkin pääkaupunkiseudulla. Tämä on johtanut myös asuntolainojen hintakilpailun koventumiseen entisestään.

Ensin pienet pankit pudottivat talvella 2016 marginaalejaan, ja osa isoita pankeista seurasi pian perässä. Marginaaleissa on luultavasti löydetty nyt pohjakosketus – eli laina on nyt erittäin halpaa.

Tällä hetkellä halvimmat viisi asuntolainoja tarjoavaa yritystä Helsingissä ovat Taloussanomien mukaan nämä:

  1. Hypo, todellinen vuosikorko 1,09 %
  2. S-Pankki, todellinen vuosikorko 1,12 %
  3. Aktia, todellinen vuosikorko 1,18 %
  4. Ålandsbanken, todellinen vuosikorko 1,29 %
  5. Suupohjan OP, todellinen vuosikorko 1,31 %

Tampereella vastaava lista on hyvin samanlainen:

  1. Hypo, todellinen vuosikorko 1,09 %
  2. S-Pankki, todellinen vuosikorko 1,12 %
  3. Aktia, todellinen vuosikorko 1,18 %
  4. Ålandsbanken, todellinen vuosikorko 1,29 %
  5. Aito Säästöpankki, todellinen vuosikorko 1,31 %

Suuret pankit ovat selvästi tällä hetkellä pudonneet hintakilpailun kelkasta. Nordea pärjää kohtuullisesti kilpailussa, mutta Danske Bank on epäonnistunut reagoimaan asuntolainojen hintojen putoamiseen. Tämä todennäköisesti heijastuu Danskelta haettavien asuntolainojen määriin juuri nyt, kun asuntolainoja haettaisiin runsaasti. Hintojen alentamisen sijaan Danske Bankin asuntolainojen todellinen vuosikorko on jopa noussut sivukulujen korottamisen vuoksi.

Sen sijaan Hypo on reagoinut tehokkaasti uuteen markkinatilanteeseen ja todennäköisesti tulee korjaamaan tätä viljaa kesän aikana. Hypon osuus asuntolainamarkkinoista on kasvamaan päin, kun perinteiset isot asuntolainapankit eivät suostu taipumaan hintakilpailuun.

Nähtäväksi jää, miltä asuntomarkkinat näyttävät kevään ja kesän ahkeran kauden jälkeen. Syksyllä markkinat yleensä hieman hiljenevät, mutta tämänhetkinen monimutkainen taloustilanne tekee tilanteesta vaikean arvioida. Pitkään jatkuneet hitaat markkinat ovat jättäneet paljon asuntoja ilman ostajaa, joten paineita myymiselle olisi kesänkin jälkeen.

Lue lisää aiheesta:
Ruotsissa ei juuri lyhennetä asuntolainaa (Helsingin Sanomat)
Pääkaupunkiseudun asuntohinnat kovassa kirissä (Taloussanomat)
Kevät sulatti asuntolainojen marginaalit (Taloussanomat)

Kommentoi

Sähköpostiasi ei koskaan julkaista.