Asuntomarkkinakatsaus – mitä hinnoille tapahtuu 2017/2018?

Asuntomarkkinakatsaus – mitä hinnoille tapahtuu 2017/2018?

Selvitimme, mitä asuntojen hinnoille on tapahtunut vuonna 2017 ja mitä tapahtuu 2018. Lue Asuntolaina.orgin uusi asuntomarkkinakatsaus.

Asuntojen hinnat nousseet vuonna 2017: pk-seutu veturina

Vuonna 2017 asuntomarkkinat ovat pitkän hiljaiselon jälkeen heränneet toden teolla. Kiinnostus vanhoja asuntoja kohtaan lisääntyy, mutta voimakkainta kasvu on ollut uusien asuntojen suosiossa. Vuodessa uusien asuntojen kauppa on lisääntynyt 30 prosenttia. Kyseessä on 2000-luvun ennätys.

Asuntojen hinnat merkittävissä kaupungeissa kautta maan ovat nousussa. Hypon arvion mukaan vuonna 2017 koko Suomen asuntojen hinnat kasvoivat keskimäärin 1,3 % ja pääkaupunkiseudulla 2,5 %.

Nousua selittää osittain se, että uusien kohteiden neliöhinnat ovat nousseet vuodessa yli viisi prosenttia. Vanhojen kohteiden hinnat eivät ole koko maan tasolla merkittävästi nousseet.

Tällä hetkellä asuntomarkkinoilla aktiivisimpia ovat sijoittajat, mutta myös kuluttaja-asiakkaiden osuus on kasvussa.

Kerrostalojen neliöt ovat keskimäärin halvimpia Raumalla, kalleimpia Turussa. Kaupunginosakohtaisesti ylivoimaisesti kalleimmat neliöt tosin löytyvät Helsingin suosituilta alueilta.

Rivitalot ovat halvimpia Porissa, kalleimpia Hyvinkäällä.

Asuntokaupassa ei ole saavutettu täyttä vauhtia

Vaikka asuntokauppa käy hyvin, myynnin kiihtymistä edelleen estäviä muuttujia on useita:

  • Palkkojen nousu on pysynyt talouden noususta huolimatta melko maltillisena. Paikoin se ei ole pysynyt asuntojen hintojen mukana.
  • Nyt vielä nollan alla kyntävät viitekorot saattavat nousta lähitulevaisuudessa.
  • Ensiasunnon ostajien on yhä vaikeampi saada asuntolainaa.

Helsingin asuntomarkkinat kuumenevat

Suomen asuntomarkkinat ovat yhä erittäin jakautuneet. Asuntojen keskimääräinen hintojen nousu lepää täysin muutaman isoimman kaupungin varassa. Muualla Suomessa hinnat kyntävät paikallaan tai laskevat.

Helsingissä asuntomarkkinat ovat kuumentuneet. Hinnat ovat paikoin suorastaan törkeitä, etenkin kun puhutaan keskustan ja kantakaupungin yksiöistä. Tämä on johtanut kaupan hidastumiseen Helsingissä. Sääntelemättömiä asuntoja on myyty puolen vuoden aikana 39 % vähemmän kuin edeltävällä jaksolla.

Yksiöiden hintoja nostaa kaiken muun lisäksi opiskelijoiden asumistuen muuttuminen. Omalta osaltaan myös voimakkaana jatkuva muuttoliikenne lisää painetta Helsingin markkinoille.

Vastaavasti Helsingin lähiökaupungissa Espoossa hinnat ovat 50 % Suomen keskiarvon yläpuolella. Vantaa sen sijaan jää ainakin Uudenmaan keskiarvon alapuolelle.

Muualtakin Suomesta löytyy asuntosijoittajien suosikkeja

Pääkaupunkiseutu ei ole tällä hetkellä ainoa asuntosijoittajien suosikkialue. Muun muassa seuraavissa kaupungeissa asuntomarkkinat kehittyvät lupaavasti, ja sijoitusasuntojen odotetaan tuottavan hyvin tulevina vuosina:

  • Tampereen ja Turun markkinoiden kasvu on ylittänyt odotukset. Myös lapsiperheet haluavat nyt asua yhä enemmän keskustoissa. Tämä johtuu ainakin osittain suomalaisen kaupunkikulttuurin kypsymisestä 2000-luvulla. Kaupungit tulevatkin jatkossa kasvamaan korkeussuunnassa, eivät vain lähiöitä leventämällä.
  • Oulu, Jyväskylä ja Seinäjoki ovat vahvoja omien alueidensa markkinoiden magneetteja. Myös pitkään hitaammin kasvanut Lahti nauttii asuntomarkkinoiden nousujohteesta.

Sen sijaan kaupunkien ulkopuolella asuntomarkkinoiden tilanne näyttää jatkuvan huonona – kuten myös muualla Euroopassa. Maantieteellisesti katsottuna suurimmassa osassa Suomea vallitsevat nyt ja tulevaisuudessa ostajan asuntomarkkinat, sillä useimmilla paikkakunnilla ei ole imua.

Pahimmillaan hintojen eriytyminen johtaa tragedioihin. Putkiremontti voi syrjäseudulla olla kalliimpi kuin asunto, jossa tilanteessa korjaaminen ei enää kannata. Joillakin paikkakunnilla myös asuntolainan saaminen pankilta voi olla vaikeaa.

Ennakkokatsaus vuoden 2018 asuntomarkkinoihin

Korot eivät vielä nouse vuonna 2018, sillä kasvulle halutaan jättää tilaa. Suomen talous kasvaa edelleen, ja asuntokauppa jatkuu melko vilkkaan. Alkuvuoden 2017 kaltaista räjähtävää myyntiä tuskin nähdään, kun asuntomarkkinoiden tukos on jo kerran auennut, mutta trendi pysynee samankaltaisena.

Onko Uudellamaalla näkyvissä hintakuplan oireita?

Selviä hintakuplia ei ole tiedossa, vaikka neljän maakunnan alueella asuntojen hinnat ovatkin 2000-luvulla nousseet tuloja nopeammin (Uusimaa, Keski-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa).

Näistä alueista vain Uudellamaalla saattaa olla kyse todellisesta hintakuplasta. Vuosina 2000-2014 Uudenmaan asuntojen hinnat nousivat 20 % nopeammin kuin tulot, ja sen jälkeen kuilu ei varmastikaan ole kuroutunut umpeen.

Pääkaupunkiseudulle on kuitenkin nousemassa tällä hetkellä ennätysmäärä uusia asuntoja. Markkinat ovat siis reagoineet korkeaan kysyntään, ja jos asuntopolitiikassa vain onnistutaan huomioimaan ihmisten todelliset tarpeet, kuplan uhka lienee vähäinen.

Tärkeimmät lähitulevaisuuden vinkit asuntokauppaa harkitsevalle:

  • Helsingissä asunnonvaihtaja ei välttämättä ole ongelmissa, mutta ensiasunnon ostaminen keskustasta tai kantakaupungista voi olla mahdotonta.
  • Isojen asuntojen myyntiajat ovat pidempiä kuin pienten.
  • Uusien asuntojen markkinat vetävät paremmin kuin vanhojen.
  • Markkinoiden imu tuskin loppuu kuin seinään. Eli jos asunto ei heti mene kaupaksi, ei kannata heittää toivoa. Myyjän markkinat odottavat nurkan takana.

Kommentoi

Sähköpostiasi ei koskaan julkaista.