Asuntojen hinnat eivät juuri 2008 kriisistä tipahtaneet ja moni uskookin romahduksen olevan vielä edessä. Sekä Elinkeinoelämätutkimuslaitos että Tapiola ovat povanneet tuntuvaa tiputusta hintoihin kuluneen kuukauden aikana.

Tapiolan Varainhoidon toimitusjohtaja Liljeström ennusti asuntojen hintojen olevan vuoden kuluttua matalammalla kuin nyt. Merkittävästä romahduksesta Liljeström ei kuitenkaan taloustoimittajatapaamisessa puhunut. Liljeström huomautti kuitenkin Kreikan vaikeuttavan edelleen ennusteiden tekemistä.

Etlan Hannu Kaskeva puhui tilanteesta huomattavasti tiukkasanaisemmin. Hän pitää nykyistä hintakehitystä ”poskettomana” ja kummastelee, miksi taantuma ei ole mitenkään näkynyt asuntomarkkinoilla. Koska teollisuus tuntuu vielä köhivän, pitää Kaskeva kotitalouksien innokasta velkaantumista ja asuntomarkkinoiden kehitystä huolestuttavana.

Luottamusta asuntojen hintojen nykytasoon laskee entuudestaan ennätysmatalat korot. Pohjoismaiden kotitaloudet ovat päässeet nauttimaan ennätyshalvoista asuntolainoista, sillä lähes kaikki asuntolainat sidotaan täällä markkinakorkoihin. Moni taho, kuten Bloomberg, Royal Bank of Scotland sekä Jyrki Katainen ovat ennustaneet Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin uutta taantumaa kun korot lähtevät nousuun. RBS uskoo ongelmien syntyvän siitä, että merkittävä osa asuntovelallisista on ylimitoittanut asuntolainansa. Maksukyky ei enää riitä, kun korot lähtevät nousuun.

Ekonomisti Mikko Forss Roubini Global Economicsista sanoi Taloussanomissa, että oma rahapolitiikka ja asuntolainojen säätely olisivat parhaat keinot puuttua tilanteeseen. Tällä hetkellä Suomen korkotaso määräytyy EKP:n päätöksien mukaan. Nykyinen matala korkotaso saattaa olla Suomen kannalta väärä. Rahapolitiikka ei ole kuitenkaan pelastanut Norjaa tai Ruotsia, joten Forss uskoo asuntomarkkinoiden säätelyyn.

Kuluttajan kannalta paras keino suojautua korkojen nousulta on kiinteän koron valinta. Korkojen ollessa matalalla markkinakorot ovat kuitenkin huomattavasti halvemmat kuin kiinteät. Lähes kaikkiin asuntolainoihin liittyy kuitenkin optio vaihtaa korkoa ainakin kerran, joten järkevä kuluttaja sitoo lainansa hitaammin nousevaan 12-kuukauden euriboriin tai kiinteään korkoon kunhan korot lähtevät nousuun. Siihen asti kannattaa lyhentää lainaa mahdollisimman paljon halpojen korkojen tuoman säästön avulla.

Kiinteä korko 2010?

Kolmen kuukauden euribor oli heinäkuussa 2010 0,58. Kuuden kuukauden euribor oli 0,849% ja 12-kk 1,373.

Kiinteään korkoon sidottujen lainojen keskikorko oli heinäkuussa 2010 noin 4,21% kun taas euriboreihin sidottujen lainojen keskikorko oli 1,97%. Korko muodostuu aina itse korosta ja pankin omasta marginaalista joka on 2010 liikkunut 0,8-1% tienoilla.

Euriborit ovat nytkähtäneet selkeään nousuun. Nousu on ollut loivaa eikä moni usko korkojen nousevan kovin merkittävästi vielä vuoden 2010 aikana. Kiitenä korko on kuitenkin muuttunut erittäin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, mikäli nyt neuvottelee hyvän koron seuraavaksi 20 vuodeksi.

- Suomalaiset ovat hyötyneet merkittävästi lyhyiden markkinakorkojen laskusta ja asuntolainakantakin on kääntynyt selkeään kasvuun alkuvuodesta. Samaan aikaan kiinteät korot ovat tulleet tasolle, joka selkeästi alittaa euriborien historiallisen keskiarvon ja tekee kiinteistä koroista jälleen houkuttelevan vaihtoehdon henkilölle, joka haluaa suojautua korkojen nousulta. Euriborien odotetaan lähtevän lievään nousuun jo 2010 aikana ja nousu jatkunee 2011 ripeämmin, mikäli euroalueen talouskasvu elpyy, toteaa Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila.

- Jos korot nousevat monta prosenttiyksikköä, liian suuresta tasaisin erin hoidettavasta vaihtuvakorkoisesta lainasta uhkaa tulla lähes ikuinen.

Tagit : asuntokauppa, euribor, kiinteä korko, Korot & Marginaalit, marginaali