Kulutusluottojen innokas markkinointi myös puree. Suomalaisilla on tällä hetkellä kulutusluottoja on 13 miljardia euroa. Pikavippejä on vastaavasti ainoastaan 90 miljoonaa euroa. Kulutusluottoja on siis otettu 143 kertaa enemmän kuin pikavippejä.

Huolimatta absoluuttisesti 143-kertaa suuremmasta määrästä ja huomattavasti isommista kustannuksista lainanottajalle, kuluttajaviranomaiset kokevat ongelmaksi lähinnä pikavipit. Kuluttaja-asiamies on ottanut useasti yhteen pikavippifirmojen kanssa ja vaatinut alalle täyskieltoa. Noin 10% Suomalaisten maksuhäiriöistä johtuvat yksinomaan pikavipeistä ja noin 70% johtuvat pankkien kulutusluotoista.

Yhdeltäkään pankilta ei herunut 200€ äkilliseen tarpeeseen. Luoton myöntäminen olisi kestämnyt 2-4 viikkoa ja lainan myöntäminen olisi maksanut 150€ euroa. Vertailun vuoksi 200€ pikavipin kustannukset ovat noin 50€.

Suomen Pienlainayhdistys uskoo, ettei pienlainoille ole olemassa korvaavaa rahoitusmuotoa. Taloustutkimuksen selvitys vahvistaa tämän.

- Siksi pienlainatoiminnan kieltäminen johtaisi kuluttajien kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen, Pienlainayhdistys perustelee.

Mitä vastuualueita taloyhtiön hallituksella on?

Ostaessaan asunnon harva tajuaa ostavansa varsinaisen huoneiston sijaan osuuden asunto-osakeyhtiön eli kansakielellä taloyhtiön osakkeista. Asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous, joka on päätösvoimainen kun vähintään puolet edustetuista osakkeista on paikalla. Yhtiökokous valitsee keskuudestaan tai sen ulkopuolelta taloyhtiön hallituksen, joka huolehtii yhtiön omaisuudesta. Tyypillisesti hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja huolehtii asumisesta sekä talon huoltoon kuluvista.

Hallituksessa toimimisella voi nostaa oman asuntonsa arvoa

Hallitus kuitenkin huolehtii myös että asuntojen eli osakkeiden arvo ei putoa tehtyjen tai tekemättömien päätöksien takia. Taloyhtiön hallituksen laadulla on suora ja merkittävä vaikutus yhtiön asuntojen hintakehitykseen. Huonohenkinen ja ammattitaidoton hallitus voi alentaa tuntuvasti asuntojen arvoa, mutta toisaalta asiansa omaava hallitus voi nostaa asuntojen arvoa tuntuvasti, vaikka alueen yleinen hintakehitys olisi negatiivinen. Parhaimmassa tapauksessa osakkeenomistaja voi hallitustoimeen ryhtyessään tuoda huomattavaa lisäarvoa päätöksentekoon esimerkiksi ammatillisen osaamisen kautta etenkin, jos hallitustyöskentely on aikaisemmin ollut ammattitaidotonta. Vastuusta huolimatta hallituslaiseksi ryhtyminen voi olla oiva keino nostaa oman asuntonsa arvoa etenkin, jos on sitä myymässä muutaman vuoden kuluessa.

Voiko taloyhtiössä toimimisesta joutua henkilökohtaiseen vastuuseen?

Mikä ovat taloyhtiön hallituksen toimivan vastuu? Hallitus on mahdollista haastaa oikeuteen huolimattomasta hallitustyöskentelystä. Hallituksen jäsen, tosin lähes aina puheenjohtaja, voidaan tuomita korvauksiin esimerkiksi huolimattomasti tai tekemättömistä lumitöistä tai hiekoituksesta, mikäli nämä aiheuttavat henkilövahinkoja. Korvausvastuuseen voi kuitenkin joutua vain, mikäli on tahallaan osallistunut taloyhtiölle, sen osakkeille tai ulkopuoliselle vahinkoa tuottaneeseen päätökseen.

Kattava vastuuvakuutus täydentää hallituksen jäsenen oikeusturvaa

Hallituksen jäsenen taakkaa pienentää myös hyvin vakuutettu taloyhtiö. Vakiintuneen käytännön mukaan taloyhtiön tulee hankkia kiinteistön täysarvovakuutus, johon on sisällytetty myös taloyhtiön hallituksen jäsenistön vastuuvakuutus. Tästä voi kuitenkin olla laiha lohtu, mikäli vastuuvakuutus on määritetty liian pieneksi. Yksittäisen hallituksen vastuuvakuutuksen korvaussumma tulisikin olla vähintään 10 000 euroa. Hyvällä vakuutuksella hallitusvastuusta selviää ja yönsä nukkuu kunnolla.

Taloyhtiön hallituksessa toimiminen ei ole rakettitiedettä. Jokainen, asiaan huolellisesti paneutunut pärjää tehtävässä kunhan muistaa kysyä apua mikäli oma tietotaso ei riitä. Asiaan liittyvää koulutusta järjestävät myös Isännöintiliitto sekä Kiinteistöliitto.

Aiheesta muualla:

Taloussanomat

Lisäksi kiinteistöissä on yhteisiä kerhotiloja, joissa on ohjattua toimintaa ja vapaamuotoista sosiaalisointia. Seniorikotiin ei tarvitse ostaa välttämättä mitään palveluita, varsinkin jos oma kunto on hyvä ja /tai läheisiä asuu lähistöllä, mutta tarvittaessa palveluita voi ostaa ja hankkia erilaisia palvelupaketteja.

Erilaisia ostettavia palveluita on mm. viikottainen siivous- ja pyykkipalvelu, sairaanhoitajan kotikäynnit, henkilökohtaiset avustuspalvelut esimerkiksi pankkiasioissa ja kaupankäynnissä, lääkehuolto ja kauppatilaukset. Lisäksi koti on mahdollista varustaa turvapuhelimella, kaatumisesta hälyttävillä matoilla sekä muilla turvaa tuovilla laitteilla.

Senioriasunnot ovat kooltaan keskimäärin 30 – 90m2 ja keskimääräinen vuokra ilman palveluita on 15 eurosta ylöspäin neliöltä. Helsingin keskustan tuntumassa sijaitsevissa taloissa voi vuokraneliöhinta olla jopa 40 euroa!

Huonosti suunniteltu senioriasunto ei tuo helpotusta arkeen

Parhaimmillaan senioriasunto voi tuoda huomattavaa helpotusta arkipäivän askareisiin, mutta se voi olla myös täyttä rahastusta. Senioriasumisen käsitetettä ei ole määritelty yhtään mitenkään. Palveluasuminen(eli vanhainkoti) ja tuettu palveluasuminen ovat tarkoin lainsäädännöllisesti määriteltyjä ja tarkoitettu niille, jotka eivät yksin enää pärjää.

Senioriasuminen luo mielikuvan esteettömästä asunnosta niille, jotka ovat jo reippaasti keski-iän ylittäneet ja pystyvät asumaan yksin, mutta haluavat helpotusta arkeen. Niiden markkinointi onkin kasvanut viime vuosina, ja kohderyhmänä ovat aktiiviset iäkkäämmät ihmiset, jotka haluavat ottaa huomioon oman vanhenemisensa myös asumisvalinnoissaan. Taloussanomien haastattelema, gerontologi ja toimintaterapian lehtori Aila Pikkarainen sanookin että “ Se on hyvin mielenkiintoinen alue, jossa markkinat ja julkinen palvelu yrittävät luoda jotain, joka on hyvin vaikeaa”. Senioriasuminen kaipaisikin selkeää määrittelyä ja mahdollisesti kunnallista valvontaa.

Senioriasuntoa valittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää sijaintiin ja rakennusratkaisuihin. Asunto ja kiinteistö saattaa olla hyvin rakennettu iäkkäiden ihmisten tarpeet huomioiden, mutta tontti saattaa sijaita keskellä monttua, josta on hyvin vaikea nousta rollaattorilla etenkin talvisin.

Senioriasumisen suosio on kasvussa

Senioriasunnot ovat tärkeä osa tulevaisuuden rakentamista ja niistä ovatkin olleet rakennuttajat sekä kunnat kiinnostuneita. Kun suuret, maailmansodan jälkeisinä vuosina syntyneet jäävät eläkkeelle, tarvitaan heitä varten aivan uusia asumisratkaisuja. Esimerkiksi vuoden 2011 Asumismessuilla on esitetty täysin uudenlaisia yhteisöllisiä asumismuotoja, joissa sekä iäkkäämmät että heidän lapsensa ovat huomioita. Samaan pihapiiriin voidaankin tulevaisuudessa rakentaa niin lapsiperheille sopivia suuria asuntoja kuin iäkkäämmille ihmisille tehtyjä esteettömiä, hoiva- ja turvapalveluita tarjoavia seniorikiinteistöjä. Jopa kolmen sukupolven rinnakkaiselo onkin mahdollista, kun pihapiiristä ja sen lähistöltä löytyy palveluita niin senioreille, lapsille kuin vanhemmillekin.

Senioriasuntojen lisäksi kannattaa selvittää, voisiko nykyisen asunnon remontoida ikäihmiselle paremmin sopivaksi. Omasta naapurustosta ja rutiineista voi olla vaikea luopua, ja uusi senioriasunto ei välttämättä tunnu kodilta. Lisäksi useita huolettaa ajatus asua pelkkien omanikäisten kanssa. Moni kaipaa ympärilleen nuorempia ja vanhempia ihmisiä. Senioriasunnot kannattaa pitää mielessä, mutta nykyisen asunnon korjaus- ja muunnostyöselvitys tulee selvittää.

Asumisoikeusasunto on Suomessa etenkin 90 luvulla suosiota kerännyt asumismuoto, jossa asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön asuntoon. Toisinkuin vuokra-asumisessa, asumisoikeutta ei voida purkaa kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Oikeus asua asunnossa säilyykin vaikka loppuelämän ajan ja sen voi myös antaa perintönä eteenpäin. Tämä asumismuoto luotiin aikoinaan Ruotissa käytetyn mallin pohjalta lama-aikana pulaan joutuneille kansalaisille, ja 90 luvulla asumisoikeusasuntoja rakennettiinkin yli tuhannen kappaleen vuosivauhdilla. 2000 luvulle tultaessa tämän asumismuodon suosio oli kuitenkin laantunut mutta on nyt taas nostattamassa suosiota uudestaan.

Asumisoikeus ei ole ilmainen

Asumisoikeus ei ole ilmainen. Sen hinta on noin 15% hankintahinnasta. Asukas ei siis omista 15% asunnosta vaan ainoastaan siihen kuuluvan asumisoikeuden, jonka voi myös myydä takaisin omistajasyhtiölle. Kyseessä ei kuitenkaan ole tapa sijoittaa, sillä asumisoikeuden hinta on aina sama; 15% hankintahinnasta korjattuna rakennuskustannusindeksin muutoksella. Asunnon voi myös halutessaan vaihtaa luopumatta asumisoikeudestaan esimerkiksi Ason vaihtopörssissä, jossa asuntoja voi vaihtaa keskenään toisien asujien kanssa. On kuitenkin otettava huomioon asuntoa vaihdettaessa, että toiseen kuntaan ei voi muuttaa ilman että menettää oman jonotusnumeronsa.

Asumisoikeusmaksua varten voi hakea lainaa pankista, ja sitä voi käyttää myös lainan vakuutena. Se on myös joissakin tapauksissa ulosottokelpoinen.

Asumisoikeusasunnosta maksetaan kuukausittain käyttövastiketta

Kertaluonteisen asumisoikeusmaksun lisäksi tulee omistusasumisen tapaan maksaa  kuukausittaista käyttövastiketta. Vastike ei saa olla suurempi kuin samanarvoisesta asunnosta maksettava vuokra. Käyttövastike jakautuu huolto- ja perusvastikkeeseen. Huoltovastikkeella katetaan kaikki kohteeseen tehtävät huollot. Joissakin, erityisesti isommissa omistajayhtiöissä on luotu asukasdemokratiajärjestelmiä, joissa asukkailla on mahdollista päättää kiinteistöön tehtävistä remonteista.  Yleisesti asumisoikeusasujalla on samat oikeudet päätöksentekoon kuin vuokralaisella, eli niitä ei juuri ole. Sama pätee myös asunnossa tehtäviin remontteihin. Pieniä kunnostustöitä voi tehdä ilmoittamatta asiasta omistajalle, mutta suuremmista muutoksista tulee pyytää lupa omistajalta. Asuntoa ei myöskään saa pääsääntöisesti vuokrata eteenpäin. Sen voi vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi omistajan luvalla. Asunnossa tulee asua itse.

Kuka asumisoikeutta voi hakea?

Asumisoikeusasuntoa haetaan kuntakohtaisella jonotusnumerolla. Jokainen 18 vuotta täyttänyt voi hakea asumisoikeutta ja jonotusnumero kannattaakin varmuuden vuoksi käydä hakemassa vaikka ei välttämättä aikoisikaan tällaista asumismuotoa käyttää. Jonot voivat olla vuosien pituisia, sillä maanlaajuisesti asumisoikeusasuntoja on tällä hetkellä rakennettu hieman yli 32 000 kappaletta. Jonotuksen pituuteen vaikuttaa erityisesti se, miltä alueelta on asuntoa hakemassa. Suurimmat jonot löytyvät luonnollisesti pk-seudulta.Asumisoikeutta hakevalla ei kuitenkaan saa olla samassa kunnassa omistusasuntoa eikä varallisuutta sellaista hankkia. yli 55 vuotiaat voivat hakea asuntoa vaikka heillä olisi varallisuutta omistusasumiseen.

Kenelle asumisoikeusasuminen sopii?

Asumisoikeusasuminen sopii erityisesti niille, joilla ei ole varaa ostaa omistusasuntoa. Asumista voi verrata vuokralaisena oloon, mutta harvoja tapauksia lukuunottamatta asunnossa voi asua kuinka kauan tahansa, sillä tämä asumismuoto on kunnallisesti tuettua ja säänneltyä. Se sopii myös niille, jotka vasta kasvattavat varallisuuttaan oman asunnon ostoa varten. Asumisoikeuden jonotusnumero kannattaakin käydä joka tapauksessa hakemassa.

Hyödyllisiä linkkejä

Hae asumisoikeuden jonotusnumero täältä

Valtio tukee vahvasti omistusasumista ja asuntolainan ottamista

Suomessa omaksi henkilökohtaiseksi varallisuuden määritelmäksi on pitkään nähty oma asunto. Omassa omistuksessa oleva soppi on varallisuuden symboli ja omistusasumista suositaan niin suomalaisten kuin valtionkin taholta asti. Tämä asumismuoto on vahvasti tuettu verrattuna vuokralla asumiseen. Esimerkiksi Osmo Soininvaara mielestä omistusasuminen jakaa varallisuutta yhteiskunnassa tasaisesti; jos jokaisella suomalaisella olisi velaton asunto, tämä tarkoittaisi käytännössä jokaiselle muutaman sadan euron perustuloa. Omistusasumisen suosio onkin suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin vahva. Valtion ja yhteiskunnan kannalta katsottuna omistusasuminen pitää ihmiset Suomessa, ehkäisee tehokkaasti asunnottomuutta, luo puskuria pahoja päiviä varten sekä luo perintöä tuleville sukupolville. Omistusasuminen on myös Suomessa vahvasti verotuksen kautta tuettua; asuntolainan korot voi vähentää verotuksessa ja valtio on vahvasti mukana nuorille ensiasunnonostajille suunnatuissa ASP-tileissä. Vuokralaisella ei taas ole mahdollisuutta vähentää vuokria verotuksessa, vaikka tästä on aika-ajoin keskusteltu.

Onko omistusasuminen edullisempaa kuin vuokralla asuminen?

Vanha sanonta kuuluu että omassa asunnossa asuja maksaa vuokraa itselleen. Tämä periaatteessa pitää paikkansa, sillä kuukausittain lyhennettävä asuntolaina lyhentää lainan pääomaa ja siirtää ostetun asunnon omistusoikeutta itselleen pankilta. Kuukausittainen lyhennysmäärä ja asunto-osakeyhtiössä maksetta yhtiövastike usein jää myös alle keskimääräisen vuokratason. Näin omistusasumisen voi käsittää huomattavasti vuokralla asumista halvemmaksi. Moni uskoo myös asunnon arvon nousevan vuosien mittaan. Tämä pitää lähes poikkeuksetta paikkansa suurissa kaupungeissa sekä muuttovoittoisissa kunnissa. Sen sijaan muuttotappiokunnassa asuntoa myyvä voi joutua luopumaan omasta asunnostaan pilkkahinnalla, sillä moni on rakentanut suuren omakotitalon syrjäseuduille siinä toivossa, että tässä talossa asutaan hamaan loppuun asti. Avioero, yllättäen kohdannut työttömyys tai pelkkä kyllästyminen voi kuitenkin laittaa asumisen arvot uusiksi ja myyntihinnalla voi olla vaikea kattaa korkeita rakennuskustannuksia.

Omistusasuminen tuo mukanaan piilokustannuksia

Asuntoa ostavat usein kuvittelevat, että omistusasumisesta ei tule muita kustannuksia kuin kuukausittain maksettava asuntolaina. Asunto-osakeyhtiön kuukausittainen yhtiövastike voi kuitenkin yllättää suuruudellaan. Etenkin kaupungeissa vanhojen, hyvällä paikalla sijaitsevien talojen yhtiövastikkeet voivat olla yllättävänkin suuria. Keskimääräinen yhtiövastike kerrostaloissa oli vuonna 2009 4,04 euroa neliöltä. 80 neliön asunnolta tämä tarkoittaa sitä, että vastiketta kertyy kuukaudessa 323 euroa. Vuodessa hintaa asumiselle tulee jo pelkästään vastikkeen osalta 3876 euroa. Lisäksi taloyhtiössä tulevat putki- ja julkisivuremontit voivat maksaa 500-800 euroa neliöltä. Tämä tarkoittaa 80 neliön asunnon kohdalla 40 000 – 64 000 euron lisäkustannuksia, jotka voivat olla 1/3 asunnon arvosta. Tämä voidaan rahoittaa joko korotettuna vastikkeena tai ylimääräisenä suorituksena jokaiselta osakkeenomistajalta jolloin heidän on otettava lainaa.

Asuntoa ostettaessa onkin ensiarvoisen tärkeää selvittää taloyhtiön taloudellinen tilanne. Huonosti hoidettu, osaamaton hallitus tai riitaisa taloyhtiö voi nostaa asumisen kustannuksia tuntuvasti. Kiinteistövälittäjältä tuleekin pyytää viimeisin tilinpäätös, isännöitsijätodistus sekä selvitykset tehdyistä ja tulevista remonteista.

Omakotitalossa asuva taas kohtaa monia sellaisia kustannuksia, joita kerrostalossa asuvalla ei ole. Jätemaksut, tiemaksut, lämmityskustannukset, peruskorjaukset, kiinteistöverot ja vakuutukset nostavat asumisen kustannuksia. Vaikka myös kerrostalossa asuva maksaa kotivakuutusta, on se omakotitalossa lähes poikkeuksetta suurempi, kun vakuutus kannattaa ottaa talon lisäksi myös pihapiirissä oleville ylimääräisille rakennuksille ja jopa maaperälle.

Vuokra-asumisen hyvät ja huonot puolet

Vuokralla asumisen ehdoton huono puoli on se, että sitä ei ole valtion osalta tuettu juuri mitenkään. Asunnon omistava nauttii lukuisista verohelpotuksista kuten asuntolainan korkojen verovähennysoikeudesta. Verovähennysoikeutta tullaan supistamaan nykyisestä huomattavasti, mutta asunnon osto on siitä huolimatta hyvin houkutteleva vaihtoehto. Vuokralainen on myös aina vuokraisännän/emännän armoilla. Mikäli vuokranantaja irtisanoo vuokrasopimuksen, on vuokralaisen irtisanomisaika alle vuoden kestäneessä sopimuksessa kolme kuukautta ja yli vuoden kestäneessä sopimuksessa kuusi kuukautta. Mikäli vuokralainen irtisanoo itse sopimuksen, on irtisanomisaika aina yksi kuukausi. Ongelmia voi myös tuottaa huonot välit vuokranantajan kanssa, ja katkeruutta yleensä aiheuttaakin se, ettei vuokravakuutta makseta täysimääräisenä takaisin. Oikeutta onkin käyty siitä, että mitä kulumia voidaan pitää luonnollisina asumisen aiheuttamina, ja kuinka huolellisesti loppusiivous olisi pitänyt tehdä. Toisaalta vuokralla asumisen voi myös nähdä turvallisena asumismuotona, sillä vuokralaisen ja vuokranantajan velvollisuuksia säätely huoneenvuokrauslaki. Taloudellisesti epävarmoina aikoina maksurasite on myös pienempi, koska asunnon voi irtisanoa kuukauden irtisanomisajalla ja vaihtaa edullisempaan. Asuntolainallinen voi taas joutua pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin työtilanteen heikennyttyä.

Koska vuokrat eivät ole verovähennyskelpoisia, menettää vuokralainen joka kuukausi rahaa, kun omistusasuja maksaa sitä itselleen lainapääoman pienentymisenä ja omistusoikeuden kasvuna.

Usealla vuokralla asuminen on myös elämäntapavalinta. Omistusasumista kalliimmasta asumismuodosta ollaan valmiita maksamaan, sillä vapaudella muuttaa lyhyelläkin aikavälillä ilman sitoumuksia ollaan valmiita maksamaan. Muutto työ- tai perhetilanteen vuoksi on huomattavasti helpompaa ja asunnon vaihtaminen omien mieltymysten ja tarpeiden muuttuessa on kätevää.

Vuokra-asunto vai asunnon osto?

Asunnon ostoa miettiessä tulisi selvittää omat asumistarpeet, elämäntilanne sekä se, onko valmis ottamaan itselleen suuren lainan. Pitkälle aikavälillä omistusasuminen tulee halvemmaksi ja kasvattaa omaa varallisuuttasi, mutta miinuspuolena sen mukana tulee paljon taloudellista vastuuta. Vuokralla asuminen voi olla järkevämpi valinta mikäli oma työtilanne ei ole selvillä tai joudut vaihtamaan asuinpaikkakuntaasi määräajoin. Kun asuntoa ostaa, tulee varmistua siitä että tekee kannattavan sijoituksen. Asunto tuleekin ostaa hyvin hoidetusta taloyhtiöstä ja sellaiselta alueelta, jonka asuntojen arvot nousevat tasaisesti. Mieti myös milloin ostat asunnon, sillä asuntomarkkinoilla on taipumus aika-ajoin ylikuumentua, jolloin hinnoissa on runsaasti ylimääräistä.

Pienimuotoinen yhteisöasuminen onkin nostamassa päätään, sillä nyt halutaan muuttaa asunto-osakeyhtiöihin, jotka ovat huolehtineet talon kunnosta  ja jossa vastike ei epäilyttävän pieni, mutta ei ylettömän suurikaan. Liian pieni vastike voi ollakin merkki tekemättömistä remonteista, ja tulevat putki- ja julkisivuremontit eivät luo ihanteellisia olosuhteita vastamuuttaneille.

Sijainti on aina ollut, ja tulee aina olemaan suurin hintaan vaikuttava tekijä. Asuntoja halutaan erityisesti hyvämaineisilta paikoilta. Vaikka todellisuus ei aina pitäisikään paikkaansa, niin hyvämaineisesta alueesta ollaan vieläkin valmiita maksamaan. Toisaalta perinteisesti huonomaineiset alueet kuten Kallio ja Sörnäinen, ovatkin nousemassa urbaanien lapsiperheiden suosikkikohteeksi, ja näillä alueille neliöhintojen nousu onkin ollut rajua viimeisten vuosikymmenen aikana.

Myös vanhojen, erityisesti 1930-luvun talojen arvostus on nousussa. Erityisesti hyvin hoidetut jugend-talot ovat hyvin haluttuja, koska vanhojen porvariasuntojen pilkkominen pienemmiksi asunnoiksi on luonut hyvin persoonallisia neliö- ja tilaratkaisuja. Omakotiasumisessa trendeinä korostuvat oma ranta, luonto ja merellisyys sekä rauhallinen sijainti, olematta kuitenkaan puolta tuntia kauempana asutuskeskuksesta. Myös raideliikenteen läheisyys on hintoja nostava faktori, vaikka vielä kymmenen vuotta sitten kaupungit, joissa oli juna-asema, nähtiin huumeidenkäytön ja rikollisuuden solmukohtana. Nyt kannattaakin sijoittaa kasvukeskuksiin, sillä muuttotappiokuntien asuntojen hinnat tulevat entisestään laskemaan.

Sijainnin ohella yhä nousevaksi hinnankorottajaksi on tulossa asunnon kunto. Hyvin asiansa hoitaneeseen talonyhtiöön halutaan muuttaa. Asunnossa pintaremontin teko harvoin nostaa kohteen hintaa, koska ihmiset etsivät yhä yksilöllisempiä ratkaisuja omaan asuntoonsa, ja suurella todennäköisyydellä oma sisustustyyli ei ostajaa miellytä. Toisaalta löytyy niitäkin ihmisiä, joilla ei aika tai taidot riitä remontin tekemiseen, ja asunto halutaankin priimakunnossa.

Huomiota tulee kiinnittää myös rappuihin sekä muihin yleisiin tiloihin, sillä tarkkasilmäiset löytävät pyykkituvan repsottavat tapetit ja hissin naarmuisen peilin. Myös epäily homevauriosta voi tiputtaa asunnon hintaa, vaikka epäilyllä ei olisikaan perää. Myytäväksi laitettavasta kohteesta tuleekin olla näytöissä näkyvillä hometodistukset sekä potentiaalisille ostajille tulee kertoa mahdollisuudesta teettää tarkastus vielä itse.

Asunnon kunto ja sijainti tulevatkin olemaan merkittäviä tekijöitä hinnanmuodostuksessa. Esimerkiksi tupakointi sisällä voi viedä asunno arvosta yllättävän paljon, ja riitaisi tai muuten kyvytön talonyhtiö laskea hintaa entisestään. Sen sijaan nousevia trendejä ovat ekologisuus ja energiatehokkuus, jotka laskevat asumisen kustannuksia. Ilmalämpö- ja maalämpöpumput, kaukolämpö ja hybridiratkaisut tulevatkin nostamaan hintaa entisestään. Mikäli olet myymässä tai ostamassa asuntoa, ota nämä asiat huomioon, jotta saat rahoillesi hyvän tuoton.
Lähde: Taloussanomat

Käytännössä tämä tarkoittaa lainaa ottaneelle parhaimmillaan jopa negatiivista reaalikorkoa. Mikäli onnistuit neuvottelemaan itsellesi hyvän marginaalin ja lainasi on kiinni kolmen kuukauden euriborissa, voi lainasi korko olla jopa prosentin miinuksella.

Inflaatio on toistaiseksi kohonnut nopeammin kuin markkinakorot joten reaalikorko on asuntolainoissa pienentynyt.

Periaatteessa vaikutus on sama myös niille, jotka ovat ottaneet pienempää lainaa. Kulutusluottojen korot ovat kuitenkin usein niin korkeat, että vaikutus jää marginaaliseksi.

Vuosi-inflaatio oli lokakuussa mitattaessa 2,3 prosenttia. Vielä viime tammikuussa inflaatio oli yhden prosentin tuntumassa. Inflaatio on kuitenkin hyvä uutinen asuntovelkaisille, sillä rahanarvon laskun myötä myös asuntolainat pienentyvät. Huokaista voi ainakin kahdeksi vuodeksi, sillä ensi vuonna inflaation on arveltu pysyvän yli kahden prosentin, ja samansuuntaisia arvioita taloustuntijat ovat antaneet myös vuodeksi 2012. EKP:n erikoinen talouspolitiikka on jo johtanut hyvin ainutlaatuiseen tilanteeseen, jossa inflaatio on korko tasoa ylempänä.  3kk euriboriin sidottujen lainojen korko onkin tippunut jo negatiiviseksi reaalikoroksi, ja pidemmällä korkovälillä lainansa ottaneet alkavatkin hyötyä inflaatiosta ensi vuoden puolella. Inflaation kasvu voikin kuumentaa ennennäkemättömästi jo nyt kiehuvia asuntomarkkinoita, ennenkuin pankit nostavat marginaalejaan. Korkealla inflaatiolla on kääntypuolensa, ja uusien asuntolainaajien onkin turha odottaa lähiaikoina pankkien marginaalikilpailua.

• Asuntojen keskihinta 3 540 €/m2 u
• Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 617 €/m2
• Rivitaloasunnoissa 3 274 €/m2 u

Asuntojenhintojenmuutosedellisesta neljänneksesta 2,5%. Asuntojenhintojenvuosimuutos (2009/II–2010/II) 14,7%.

• Helsinki I 5 346 €/m2 3
• Helsinki II  3 854 €/m2
• Helsinki III 2 984 €/m2
• Helsinki IV 2 669 €/m2

Helsinki on asuntojen hinnoiltaa yksi maailman kalleimmista kaupungeista asua. Vaikka sijaitsemmekin täällä Pohjolan perukoilla, ovat varsinkin keskustan ja kantakaupungin asuntojen neliöhinnat vertailukykyisiä maailman metropolien vastaaviin. Keskimääräinen keskustan neliöhinta Helsingissä tällä hetkellä on 6 200 euroa. Koko Helsingin alueella neliöhinnan keskiarvo 5 582 euroa.

Helsinki kansainvälisen vertailun kahdeksas

Helsingin korkeista neliöhinnoista kertoo yhdeksäs sija kansainvälisessä Global Property Guide – neliöhintavertailussa, jossa Euroopan kaupunkien omistusasumiskustannuksia. Vertailun ehdoton ykkönen oli Monaco 45 000 euron neliöhinnalla, Lontoon, Pariisin ja Geneven tullessa perässä. Helsingin edelle meni myös Tukholma, jonka neliöistä maksettavat hinnat olivat hieman pääkaupunkiamme korkeampia.

Neliöiden hinnat vaihtelevat rajusti pääkaupungin sisällä

Neliöistä maksettavat hinnat vaihtelevat rajusti kaupunginosien mukaan. Edullisimmillaan asunto kustantaa 3500 euroa neliöltä, ja hintojen huiput löytyvät ydinkeskustan ja merenrannoilta, joissa yhdestä asuinneliöstä joutuu pulittamaan jopa 13 000 euroa. Kantakaupunkialueella, esimerkiksi Kalliossa ja Alppilassa, hinnat ovat noin 4000 euroa.

Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta huolimatta hinnat laskussa

Pankit ovat myöntäneet ennätyshalpaa lainaa tämän vuoden aikana. Hyvin matalan euriborin takia pankit ovat joutuneet laskemaan myös omia prime-korkojaan, ja tämä vuosi onkin ollut yhtä juhlaa asuntolainaa maksaville. Vaikka marginaalit ovat pysyneet viime vuosina jokseenkin samoina, ja pankit ovat alkaneet kilpailla koroilla, joka on tietenkin kuluttajille epäedullisempaa, on asuntokauppa silti osoittanut merkkejä jopa ylikuumenemisesta, jonka on ennustettu jatkuvan ainakin vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon. Tämän on veikkailtu näkyvän asuntojen hintojen rajuna nousuna kysynnän ylittäessä dramaattisesti tarjonnan. Neliöiden hinnat ovat silti laskeneet varsinkin kantakaupunkialueella muutaman satasen, ja on saanut asuntojen omistajat huolestumaan. Asuntojen hinnat ovat 2000-luvulla nousseet ennusteisiin verrattuna tuplasti, ja asiantuntijat pelkäävätkin asuntomarkkinoiden romahdusta. Syy huoleen on hyvin alhainen euribor, ja Valtiovarainministeriö onkin varoittanut hintakuplan puhkeamisesta. Varovaisuus onkin paikallaan uutta asuntoa ostettaessa, jotta välttyy maksamasta asuinneliöistä ylihintaa.

Ennätyshalvat korot ja marginaalit ovat lisänneet asuntolainojen ottamista huomattavasti. Henkilöasiakkaille annetut lainat kasvoivat alkuvuodesta 6% verrattuna viime vuoteen. Lainanottoa saattaa tulevaisuudessa lisätä säätelyn myötä kasvaneet marginaalit, mutta myös nousuun lähteneet korot. Kolmen kuukauden euribor oli elokuussa 2010 jo 0,89% kun vuoden takainen arvo oli 0,71%. Kahdentoista kuukauden euribor on vastaavasti kohonnut jo 0,2 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Koska reaalitalous ja rahamarkkinat osoittavat jo vahvoja merkkejä elpymisestä, voidaan korkojen nousua pitkää kohtuullisella varmuudella pysyvänä ilmiönä.

Pankkien tapa kaupitella asuntolainoja alkaa jo muistuttaa kasino-sivustojen kilpailua. Kasinopelit ovat erittäin suosittuja ja niitä on jo pitkään kaupattu mm. tarjoamalla ensipelaajalle ilmaista pelirahaa. Asuntolainojen marginaalit eivät sentään näytä siirtyvän punaisen puolelle mutta mielenkiintoinen sisäänheittotuote asuntolainasta on ilmeisesti pankeille tullut.Tapiola varoittaakin kuplasta asuntojen hinnoissa. Kiinteistö-Tapiolassa uskotaan, että asuntojen kysynnän ja tarjonnan välillä on ammottava kuilu, mikä yhdistettynä ennätys halpaan lainaan on omiaan lisäämään kuplan varaa markkinoilla. Tähän ei kuitenkaan Kiinteistö-Tapiolassa uskota, mikäli kuplalla tarkoitetaan ”selittämätöntä nousua” asuntojen hinnoissa. Hintojen nousu ei tällä hetkellä ole selittämätöntä mutta kovaa se on. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat parhaimmillaan kohonneet jopa 12% viime vuodesta.

Romahtavatko asuntojen hinnat?

Tapiolassa ei uskota kuplaan ja romahdukseen. Hintojen nousuun vaikuttaa asuntojen tuotantomäärät, jotka ovat auttamatta liian pienet. Kysyntä ylittää tarjonnan asuntomarkkinoilla lähes kroonisesti.

Vaikka hintojen nousu on ollut kovaa, löytyy kasvun takaa luonnolliset syyt. Voidaan kuitenkin kysyä, miten korkotason nousu tulevaisuudessa vaikuttaa ihmisten haluun ottaa lainaa ja sitä kautta asuntojen kysyntään. Romahdusta korkotason nousu ei todennäköisesti vielä yksin pysty aiheuttamaan, mutta voidaan syystä epäillä, että kohoavat lyhyet korot saattavat aiheuttaa maksuvaikeuksia joillekin lainaa saaneille. Kova kilpailu asiakkaista saattaa houkutella pankkeja antamaan lainaa liian heppoisin perustein.

Vuokraturvan Timo Metsola on blogissaan jopa ehdottanut lyhyiden korkojen käytön kieltämistä Suomessa. Metsola uskoo, että lyhyet korot aiheuttavat epästabiiliutta ja heilahteluja asuntomarkkinoille mikä näkyy rakennusliikkeiden varovaisuutena uudisrakentamisen suhteen ja sitä kautta kroonisena asuntopulana.

Ihminen on luonteeltaan sellainen, että mikäli lyhyet korot ovat alhaalla ja asuntolainan sitominen niihin on mahdollista, emme voi vastustaa kiusausta, Metsola kirjoittaa.

Fakta on kuitenkin se, että pitkät korot ovat ainoastaan lyhyiden korkojen keskiarvoja. Pitkällä tähtäimellä ei siis ole väliä mihin korkoon lainansa sitoo. Kuluttajat voivat myös nykyisessä kilpailutilanteessa hyötyä lyhyistä koroista huomattavasti. Kun asuntolaina-aikana saa monesti vaihtaa korkoa jopa muutamaan kertaan, saattaa kuluttajan kannattaa sitoa laina ensin 3-kk euriboriin ja kun korkotasojen nousu alkaa vaikuttaa todennäköiseltä vaihtaa kiinteään tai 12-kk euriboriin. Tätä toki vaikeuttaa se, että korkotasoja saattaa olla vaikea ennustaa. Nykyisessä taloustilanteessa vaikuttaa kuitenkin selvältä, että korot tulevat 5 vuoden tähtäimellä nousemaan huomattavasti.

Lopulta erilaisten korkojen kieltämisessä on kyse siitä, luotetaanko asuntolaina-asioissa yksilön ja kotitalouksien omaan harkintaan vai valtion rautaiseen otteeseen.