Kulutusluottojen innokas markkinointi myös puree. Suomalaisilla on tällä hetkellä kulutusluottoja on 13 miljardia euroa. Pikavippejä on vastaavasti ainoastaan 90 miljoonaa euroa. Kulutusluottoja on siis otettu 143 kertaa enemmän kuin pikavippejä.

Huolimatta absoluuttisesti 143-kertaa suuremmasta määrästä ja huomattavasti isommista kustannuksista lainanottajalle, kuluttajaviranomaiset kokevat ongelmaksi lähinnä pikavipit. Kuluttaja-asiamies on ottanut useasti yhteen pikavippifirmojen kanssa ja vaatinut alalle täyskieltoa. Noin 10% Suomalaisten maksuhäiriöistä johtuvat yksinomaan pikavipeistä ja noin 70% johtuvat pankkien kulutusluotoista.

Yhdeltäkään pankilta ei herunut 200€ äkilliseen tarpeeseen. Luoton myöntäminen olisi kestämnyt 2-4 viikkoa ja lainan myöntäminen olisi maksanut 150€ euroa. Vertailun vuoksi 200€ pikavipin kustannukset ovat noin 50€.

Suomen Pienlainayhdistys uskoo, ettei pienlainoille ole olemassa korvaavaa rahoitusmuotoa. Taloustutkimuksen selvitys vahvistaa tämän.

- Siksi pienlainatoiminnan kieltäminen johtaisi kuluttajien kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen, Pienlainayhdistys perustelee.

Onko velkakriisi vaikuttanut asuntolainoihin?

Talouden ja sijoittajien yleisestä luottamuspulasta huolimatta asuntolainoihin velkakriisi ei vielä ole merkittävästi vaikuttanut. Suomalaisten kotitalouksien kyky huolehtia asuntolainasta pysyi hyvänä vuonna 2011. Pieni huoli on kuitenkin olemassa, sillä asuntolainojen korkotaso on lievässä nousussa, mutta hyvänä puolena voi pitää myös sitä että samalla asuntojen hinnat ovat nousseet. Esimerkiksi Nordean asuntoindeksin pisteluku oli vuoden 2011 kolmannen neljänneksen lopussa 34,5 kun se vuoden 2010 lopussa oli 32,7. Vaikka korot ovat maltillisesti nousseet ja ovat vieläkin noususuunnassa, ei toistaiseksi syytä huoleen ole sillä kymmenen vuoden aikavälillä tarkasteltuna asuntolainojen korkotaso on vieläkin erittäin matalalla.

Kuinka suojautua taloudellisesti epävarmoilta ajoilta?

Ensimmäinen sääntö on, että asuntolainan ei tulisi kohtuuttomasti rasittaa omaa henkilökohtaista taloutta. Asuntolainaa ei koskaan pitäisi mitoittaa oman maksukyvyn ylärajoille, mikä on hyvin tyypillistä ensiasunnon ostaneilla tai niillä, jotka ovat rakentaneet tai peruskorjanneet omakotitalon. On hyvin epätodennäköistä, että näin edulliset korkotasot tulevat jatkumaan koko asuntolainan, yleisimmin 20 vuoden ajan. Esimerkiksi Nordea kehoittaa laatimaan maksusuunnitelman 6% kokonaiskoron mukaan.

Onko viisasta ottaa korkokatto asuntolainan suojaksi?

Pankkien mukaan korkokatto tuo suojaa. Näin varmasti on, mutta mikäli itsekuria riittää, ei pankkien oman korkokaton ottaminen kannata, vaan sen tehdä hyvin itsekin määrittelemällä asuntolainan koroksi esimerkiksi 6% ja maksamalla erotuksen säästötilille. Mikäli oma korkokatto jää käyttämättä, jäävät rahat itselleen eivätkä pankille. Pankkien oma korkokatto onkin lähinnä tarkoitettu niille, joilla ei riitä itsekuria pitää puskurirahastoa itsellään.

Pidempi viitekorko parempi?

Osa asuntovelallisista on jo vaihtanut viitekorkonsa lyhyistä vakauden toivossa pidempiin. 12 kuukauden euribor tuo tiettyä taloudellista varmuutta kun tietää lainansa hinnan, mutta pidempiaikaisten tilastojen valossa edelleenkin edullisinta lainan hintaa ovat maksaneet 3 kuukauden euriboriin asuntolainansa sitoneet. Hätiköityjä päätöksiä ei kannata tehdä. On kuitenkin hyvä tarkistaa pankista, milloin on seuraavan mahdollisuus vaihtaa viitekorkoa tarvittaessa ja kuinka paljon sen muuttaminen maksaa.
Hieman yllättävästi jotkin velalliset ovat vaihtaneet viitekorkonsa yhden kuukauden euriboriin. Yhden kuukauden euriborilaisia ovat erityisesti pienempiä asuntolainoja maksavat, tai vastaavasti pitkän laina-ajan velalliset. Yhden kuukauden riskikorkoa kannattaakin harkita mikäli taloudellista puskuria löytyy pankkitililtä ja kuukausittainen lyhennys on summaltaan pieni.

Tilastoa vuoden 2011 asuntolainoista

• Heikoin lainanhoitokyky oli Helsingissä, maan paras taas Kotkassa ja Kajaanissa.
• Keskimääräistä kuukausittain maksettavaa asuntolainaa oli helsinkiläisessä kotitaloudessa 901 euroa ja kotkalaisessa sekä kajaanilaisessa kotitaloudessa 331 euroa.
• Hinnat ovat nousseet maltillisesti. Keskikokoisen asunnon hinta Helsingissä oli vuoden 2011 syyskuun lopussa 282 931 euroa, kun koko maan keskiarvo oli 167 651 euroa. Halvimmalla keskikokoisen asunnon(kaupungit) sai Kotkasta, 103 987 euroa.

Lähteet: Nordea

Mitä vastuualueita taloyhtiön hallituksella on?

Ostaessaan asunnon harva tajuaa ostavansa varsinaisen huoneiston sijaan osuuden asunto-osakeyhtiön eli kansakielellä taloyhtiön osakkeista. Asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous, joka on päätösvoimainen kun vähintään puolet edustetuista osakkeista on paikalla. Yhtiökokous valitsee keskuudestaan tai sen ulkopuolelta taloyhtiön hallituksen, joka huolehtii yhtiön omaisuudesta. Tyypillisesti hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja huolehtii asumisesta sekä talon huoltoon kuluvista.

Hallituksessa toimimisella voi nostaa oman asuntonsa arvoa

Hallitus kuitenkin huolehtii myös että asuntojen eli osakkeiden arvo ei putoa tehtyjen tai tekemättömien päätöksien takia. Taloyhtiön hallituksen laadulla on suora ja merkittävä vaikutus yhtiön asuntojen hintakehitykseen. Huonohenkinen ja ammattitaidoton hallitus voi alentaa tuntuvasti asuntojen arvoa, mutta toisaalta asiansa omaava hallitus voi nostaa asuntojen arvoa tuntuvasti, vaikka alueen yleinen hintakehitys olisi negatiivinen. Parhaimmassa tapauksessa osakkeenomistaja voi hallitustoimeen ryhtyessään tuoda huomattavaa lisäarvoa päätöksentekoon esimerkiksi ammatillisen osaamisen kautta etenkin, jos hallitustyöskentely on aikaisemmin ollut ammattitaidotonta. Vastuusta huolimatta hallituslaiseksi ryhtyminen voi olla oiva keino nostaa oman asuntonsa arvoa etenkin, jos on sitä myymässä muutaman vuoden kuluessa.

Voiko taloyhtiössä toimimisesta joutua henkilökohtaiseen vastuuseen?

Mikä ovat taloyhtiön hallituksen toimivan vastuu? Hallitus on mahdollista haastaa oikeuteen huolimattomasta hallitustyöskentelystä. Hallituksen jäsen, tosin lähes aina puheenjohtaja, voidaan tuomita korvauksiin esimerkiksi huolimattomasti tai tekemättömistä lumitöistä tai hiekoituksesta, mikäli nämä aiheuttavat henkilövahinkoja. Korvausvastuuseen voi kuitenkin joutua vain, mikäli on tahallaan osallistunut taloyhtiölle, sen osakkeille tai ulkopuoliselle vahinkoa tuottaneeseen päätökseen.

Kattava vastuuvakuutus täydentää hallituksen jäsenen oikeusturvaa

Hallituksen jäsenen taakkaa pienentää myös hyvin vakuutettu taloyhtiö. Vakiintuneen käytännön mukaan taloyhtiön tulee hankkia kiinteistön täysarvovakuutus, johon on sisällytetty myös taloyhtiön hallituksen jäsenistön vastuuvakuutus. Tästä voi kuitenkin olla laiha lohtu, mikäli vastuuvakuutus on määritetty liian pieneksi. Yksittäisen hallituksen vastuuvakuutuksen korvaussumma tulisikin olla vähintään 10 000 euroa. Hyvällä vakuutuksella hallitusvastuusta selviää ja yönsä nukkuu kunnolla.

Taloyhtiön hallituksessa toimiminen ei ole rakettitiedettä. Jokainen, asiaan huolellisesti paneutunut pärjää tehtävässä kunhan muistaa kysyä apua mikäli oma tietotaso ei riitä. Asiaan liittyvää koulutusta järjestävät myös Isännöintiliitto sekä Kiinteistöliitto.

Aiheesta muualla:

Taloussanomat

Asuntolainan korkokatolla velallinen voi suojautua nousevia korkoja vastaan. Korkokaton voi järjestää joko niin, että asiakas maksaa kertaluonteisen maksun korkokatosta  tai vaihtoehtoisesti suorittaa kuukausittaista maksua sidottuna lainanlyhennykseen. Korkokatto otetaan myös määräajaksi ja sen joutuu aika-ajoin uusimaan. Esimerkiksi Osuuspankki myi helmikuussa 2,8% korkokattoa 100 000 euron lainalle kolmeksi vuodeksi hintaan 2 000 euroa. Kyseessä on siis varsin kallis hinta mielenrauhasta. Asuntolainan korkokatossa on siis suuri riski maksaa tyhjästä. Kuten kaikissa vakuutuksissa, korkotason noustessa yli korkokaton, hyötyy asiakas mahdollisesti sopimuksesta. On kuitenkin todennäköisempää että asuntovelallinen joutuu itse maksumieheksi pankille, sillä pankilla on pitkäaikaista dataa korkokehityksessä sekä asiantuntijoita tätä analysoimaan ja he eivät laske liikkeelle tuotetta, joka olisi pankille epäedullinen.

Korkokatto vai kiinteäkorkoinen asuntolaina?

Suojautua voi myös ilman korkokattoa niin, että asuntovelallinen voi sitoa ainakin osan lainastaan pitkiin viitekorkoihin. Suoja perustuu siihen, että pitkä viitekorko on lähes aina lyhyttä viitekorkoa vakaampi. Toisaalta pitkään viitekorkoon ei perinteisesti ole asuntolainoja sidottu, sillä lyhyet euriborit ovat olleet huomattavasti pitkiä viitekorkoja edullisempia. Asuntolainan viitekoron sitominen 5, 10 tai jopa 15 vuodeksi on keski-euroopassa yleisempää kuin 3, 6 tai 12 kuukauden euriborin käyttäminen. Asiakas toisaalta tietää miten paljon hän joutuu lyhentämään kuukausittain, mutta harmia voi tuottaa se, ettei hän pääse nauttimaan mahdollisista matalista koroista. Varsinkin kun pitkät, kiinteäkorkoiset korot tulevat aina asiakkaalle lyhyitä kalliimmiksi.

Asuntolainan korkokatto takaa velalliselle turvallisuudentunteen

Asuntolainan korkokatto täyttää turvallisuudentunnetta arvostavien ihmisten tarpeet. Kun asiakas tietää että tapahtui mitä tahansa, oman asuntolainan korkotaso ei karkaa käsistä yli sovitun, voi turvallisuudentunnetta arvostava ihminen suunnitella oman taloutensa etukäteen koko laina-ajaksi. Mielenrauha onkin taattu, kun velallinen tietää oman lainansa maksimikustannukset.

Korkokaton voi rakentaa myös itse

Taloudellinenriippumattomuus.com kertoi mielenkiintoisesta ideasta rakentaa korkokatto itselleen. Tällöin korkokaton kustannuksia ei tarvitse maksaa pankille. Pankkien korkokatossa on asiakkaalle se epäedullinen puoli, että korkea korkotaso saisi jatkua hyvin pitkään, ennenkuin esimerkiksi 2 000 euron hintaisesta vakuutuksesta olisi hyötyä ja se maksaisi itsensä takaisin. Helpompi tapa on varautua nouseviin korkoihin itse, ja laittaa rahaa säästöön mahdollista koronnousua vastaan. Tämä vaatii vähän viitseliäisyyttä ja itsekuria olla käyttämättä korkotason nousuihin varattuja rahoja, mutta toisaalta ne voi nostaa itselleen, mikäli korkotaso pysyikin matalana. Teoreettinen riski tässä tietenkin on, mikäli korkotaso nousisi enemmän kuin olisi ajatellut, sillä pankin korkokatto kattaisi vaikkapa 10% viitekoron, mutta tämä on hyvin epätodennäköistä. Mikäli viitseliäisyyttä ja itsekuria löytyy, kannattaa korkokatto rakentaa itse.

Euroopan keskuspankki ei uskalla nostaa ohjauskorkoa

Euroopan keskuspankki ilmoitti elokuun puolessa välissä huutokauppaavansa lainaa pankeille niin paljon kuin he tarvitsevat kiinteään korkoon. Tämä ennakoimaton rahoitusoperaatio kasvattaa eurooppalaisten pankkien likviditeetin määrää. Onkin odotettavissa että lyhyemmät korot kiilautuvat ohjauskoron alapuolelle ja tilanne  normalisoituu muutaman vuoden takaiselle tasolle. Tällä hetkellä euribor on kyntänyt 1,50 prosentin molemmin puolin. Vuoden takaiseen korkotasoon verrattuna vuosi 2011 on ollut asuntosijoittajille synkkä. Euriboria on nostettu kahteen otteeseen 0,25 prosentin verran ja asuntolainan hinta onkin kallistunut selkeästi. Euriborin on arveltu tippuvan 0,25 prosentin verran vuoden viimeisen neljänneksen aikana, mutta vuoden takaisiin matalankoron tasoihin ei tulla pääsemään.

Aiemmin ekonomistit ennustivat että vuoden loppuun mennessä ohjauskorko olisi nostettu kahteen prosenttiin, mutta tämä ei nyt näytä toteutuvan. Sampo Pankki ennusti heinäkuussa, että ohjauskorkoa nostettaisiin lokakuussa, mutta nyt koron nostaminen näyttää lykkäytyvän vuodenvaihteen yli. Osviittaa tästä on näyttänyt raaka-aineiden hintojen kääntyminen lievään laskuun. EKP:n on arveltu pystyvän pitämään korkotason ennallaan, mikäli raaka-aineiden hinnat kääntyvät laskuun.

Sampo lupaa asuntolainojen korkojen pysyvän alle kolmessa prosentissa

Taloudellinen taantuma onkin ilonaihe asuntovelallisille, sillä huonojen aikojen vuoksi keskuspankki ei ole halukas nostamaan korkotasoa. Pankit eivät kuitenkaan tästä mielissään ole. Sampo Pankki on tosin ilmoittanut asuntolainojen korkojen pysyvän alle kolmessa prosentissa. Pankkeja koronnousun peruuntumienen kismittääkin, ja keskimääräinen asuntolainan korko 12 kuukauden euriborilla onkin ennustettu laskevan nipinnapin alle kahden prosentin.

Lainamarginaalien odotetaan nousevan

Taloustilanteesta huolestuneet pankit ovat sen sijaan alkaneet nostamaan omia lainamarginaalejaan. Kilpailu alhaisilla marginaaleilla onkin nyt ohi sillä sekä Nordea että Sampo Pankki ovat ilmoittaneet nostavansa marginaaleja. Tämä todennäköisesti saa muutkin pankit uskaltamaan marginaalien korottamisessa. Sen sijaan pienimmät pankit, Ålandsbanken sekä Suupohjan osuuspankki ovat laskeneet omia marginaalejaan.

Asuntolainojen kehitys tulee olemaan suotuisa velalliselle tämän vuoden loppuun. Tällä hetkellä näyttäisikin että tilanteesta eniten hyötyvät ne, jotka ovat sitoneet lainansa 12 kuukauden euriboriin. Pitkät korot ovatkin osoittautumassa nyt edullisimmaksi vaihtoehdoksi vaikka pitkällä aikavälillä lyhyiden korkojen on todettu olleen pitkiä edullisimpia. Nähtäväksi jääkin, miten velkakriisi tulee vaikuttamaan vuoden 2012 korkokehitykseen. Joka tapauksessa tukalat ajat eivät ole ohi.

Lisäksi kiinteistöissä on yhteisiä kerhotiloja, joissa on ohjattua toimintaa ja vapaamuotoista sosiaalisointia. Seniorikotiin ei tarvitse ostaa välttämättä mitään palveluita, varsinkin jos oma kunto on hyvä ja /tai läheisiä asuu lähistöllä, mutta tarvittaessa palveluita voi ostaa ja hankkia erilaisia palvelupaketteja.

Erilaisia ostettavia palveluita on mm. viikottainen siivous- ja pyykkipalvelu, sairaanhoitajan kotikäynnit, henkilökohtaiset avustuspalvelut esimerkiksi pankkiasioissa ja kaupankäynnissä, lääkehuolto ja kauppatilaukset. Lisäksi koti on mahdollista varustaa turvapuhelimella, kaatumisesta hälyttävillä matoilla sekä muilla turvaa tuovilla laitteilla.

Senioriasunnot ovat kooltaan keskimäärin 30 – 90m2 ja keskimääräinen vuokra ilman palveluita on 15 eurosta ylöspäin neliöltä. Helsingin keskustan tuntumassa sijaitsevissa taloissa voi vuokraneliöhinta olla jopa 40 euroa!

Huonosti suunniteltu senioriasunto ei tuo helpotusta arkeen

Parhaimmillaan senioriasunto voi tuoda huomattavaa helpotusta arkipäivän askareisiin, mutta se voi olla myös täyttä rahastusta. Senioriasumisen käsitetettä ei ole määritelty yhtään mitenkään. Palveluasuminen(eli vanhainkoti) ja tuettu palveluasuminen ovat tarkoin lainsäädännöllisesti määriteltyjä ja tarkoitettu niille, jotka eivät yksin enää pärjää.

Senioriasuminen luo mielikuvan esteettömästä asunnosta niille, jotka ovat jo reippaasti keski-iän ylittäneet ja pystyvät asumaan yksin, mutta haluavat helpotusta arkeen. Niiden markkinointi onkin kasvanut viime vuosina, ja kohderyhmänä ovat aktiiviset iäkkäämmät ihmiset, jotka haluavat ottaa huomioon oman vanhenemisensa myös asumisvalinnoissaan. Taloussanomien haastattelema, gerontologi ja toimintaterapian lehtori Aila Pikkarainen sanookin että “ Se on hyvin mielenkiintoinen alue, jossa markkinat ja julkinen palvelu yrittävät luoda jotain, joka on hyvin vaikeaa”. Senioriasuminen kaipaisikin selkeää määrittelyä ja mahdollisesti kunnallista valvontaa.

Senioriasuntoa valittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää sijaintiin ja rakennusratkaisuihin. Asunto ja kiinteistö saattaa olla hyvin rakennettu iäkkäiden ihmisten tarpeet huomioiden, mutta tontti saattaa sijaita keskellä monttua, josta on hyvin vaikea nousta rollaattorilla etenkin talvisin.

Senioriasumisen suosio on kasvussa

Senioriasunnot ovat tärkeä osa tulevaisuuden rakentamista ja niistä ovatkin olleet rakennuttajat sekä kunnat kiinnostuneita. Kun suuret, maailmansodan jälkeisinä vuosina syntyneet jäävät eläkkeelle, tarvitaan heitä varten aivan uusia asumisratkaisuja. Esimerkiksi vuoden 2011 Asumismessuilla on esitetty täysin uudenlaisia yhteisöllisiä asumismuotoja, joissa sekä iäkkäämmät että heidän lapsensa ovat huomioita. Samaan pihapiiriin voidaankin tulevaisuudessa rakentaa niin lapsiperheille sopivia suuria asuntoja kuin iäkkäämmille ihmisille tehtyjä esteettömiä, hoiva- ja turvapalveluita tarjoavia seniorikiinteistöjä. Jopa kolmen sukupolven rinnakkaiselo onkin mahdollista, kun pihapiiristä ja sen lähistöltä löytyy palveluita niin senioreille, lapsille kuin vanhemmillekin.

Senioriasuntojen lisäksi kannattaa selvittää, voisiko nykyisen asunnon remontoida ikäihmiselle paremmin sopivaksi. Omasta naapurustosta ja rutiineista voi olla vaikea luopua, ja uusi senioriasunto ei välttämättä tunnu kodilta. Lisäksi useita huolettaa ajatus asua pelkkien omanikäisten kanssa. Moni kaipaa ympärilleen nuorempia ja vanhempia ihmisiä. Senioriasunnot kannattaa pitää mielessä, mutta nykyisen asunnon korjaus- ja muunnostyöselvitys tulee selvittää.

Asumisoikeusasunto on Suomessa etenkin 90 luvulla suosiota kerännyt asumismuoto, jossa asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön asuntoon. Toisinkuin vuokra-asumisessa, asumisoikeutta ei voida purkaa kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Oikeus asua asunnossa säilyykin vaikka loppuelämän ajan ja sen voi myös antaa perintönä eteenpäin. Tämä asumismuoto luotiin aikoinaan Ruotissa käytetyn mallin pohjalta lama-aikana pulaan joutuneille kansalaisille, ja 90 luvulla asumisoikeusasuntoja rakennettiinkin yli tuhannen kappaleen vuosivauhdilla. 2000 luvulle tultaessa tämän asumismuodon suosio oli kuitenkin laantunut mutta on nyt taas nostattamassa suosiota uudestaan.

Asumisoikeus ei ole ilmainen

Asumisoikeus ei ole ilmainen. Sen hinta on noin 15% hankintahinnasta. Asukas ei siis omista 15% asunnosta vaan ainoastaan siihen kuuluvan asumisoikeuden, jonka voi myös myydä takaisin omistajasyhtiölle. Kyseessä ei kuitenkaan ole tapa sijoittaa, sillä asumisoikeuden hinta on aina sama; 15% hankintahinnasta korjattuna rakennuskustannusindeksin muutoksella. Asunnon voi myös halutessaan vaihtaa luopumatta asumisoikeudestaan esimerkiksi Ason vaihtopörssissä, jossa asuntoja voi vaihtaa keskenään toisien asujien kanssa. On kuitenkin otettava huomioon asuntoa vaihdettaessa, että toiseen kuntaan ei voi muuttaa ilman että menettää oman jonotusnumeronsa.

Asumisoikeusmaksua varten voi hakea lainaa pankista, ja sitä voi käyttää myös lainan vakuutena. Se on myös joissakin tapauksissa ulosottokelpoinen.

Asumisoikeusasunnosta maksetaan kuukausittain käyttövastiketta

Kertaluonteisen asumisoikeusmaksun lisäksi tulee omistusasumisen tapaan maksaa  kuukausittaista käyttövastiketta. Vastike ei saa olla suurempi kuin samanarvoisesta asunnosta maksettava vuokra. Käyttövastike jakautuu huolto- ja perusvastikkeeseen. Huoltovastikkeella katetaan kaikki kohteeseen tehtävät huollot. Joissakin, erityisesti isommissa omistajayhtiöissä on luotu asukasdemokratiajärjestelmiä, joissa asukkailla on mahdollista päättää kiinteistöön tehtävistä remonteista.  Yleisesti asumisoikeusasujalla on samat oikeudet päätöksentekoon kuin vuokralaisella, eli niitä ei juuri ole. Sama pätee myös asunnossa tehtäviin remontteihin. Pieniä kunnostustöitä voi tehdä ilmoittamatta asiasta omistajalle, mutta suuremmista muutoksista tulee pyytää lupa omistajalta. Asuntoa ei myöskään saa pääsääntöisesti vuokrata eteenpäin. Sen voi vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi omistajan luvalla. Asunnossa tulee asua itse.

Kuka asumisoikeutta voi hakea?

Asumisoikeusasuntoa haetaan kuntakohtaisella jonotusnumerolla. Jokainen 18 vuotta täyttänyt voi hakea asumisoikeutta ja jonotusnumero kannattaakin varmuuden vuoksi käydä hakemassa vaikka ei välttämättä aikoisikaan tällaista asumismuotoa käyttää. Jonot voivat olla vuosien pituisia, sillä maanlaajuisesti asumisoikeusasuntoja on tällä hetkellä rakennettu hieman yli 32 000 kappaletta. Jonotuksen pituuteen vaikuttaa erityisesti se, miltä alueelta on asuntoa hakemassa. Suurimmat jonot löytyvät luonnollisesti pk-seudulta.Asumisoikeutta hakevalla ei kuitenkaan saa olla samassa kunnassa omistusasuntoa eikä varallisuutta sellaista hankkia. yli 55 vuotiaat voivat hakea asuntoa vaikka heillä olisi varallisuutta omistusasumiseen.

Kenelle asumisoikeusasuminen sopii?

Asumisoikeusasuminen sopii erityisesti niille, joilla ei ole varaa ostaa omistusasuntoa. Asumista voi verrata vuokralaisena oloon, mutta harvoja tapauksia lukuunottamatta asunnossa voi asua kuinka kauan tahansa, sillä tämä asumismuoto on kunnallisesti tuettua ja säänneltyä. Se sopii myös niille, jotka vasta kasvattavat varallisuuttaan oman asunnon ostoa varten. Asumisoikeuden jonotusnumero kannattaakin käydä joka tapauksessa hakemassa.

Hyödyllisiä linkkejä

Hae asumisoikeuden jonotusnumero täältä

Edulliset korot, huono kaavoituspolitiikka ja pankkien kilpailu asuntolainoista

Asuntosijoittamista pidetään helppona sijoituksen muotona. Koska valtiovalta tukee omistusasumista ja perheiden varallisuutta erilaisin asumishelpotuksin, on syntynyt illuusio siitä että myös täysin asioihin perehtymätön tumpelo pystyisi hankkimaan itselleen sijoitusasunnon ja saamaan siitä ylimääräistä tuloa itselleen.

Viimeiset 15 vuotta ovat kuitenkin olleet varsin poikkeuksellisia, sillä kaavoitus- ja asuntopolitiikka on unohtanut kokonaan yksinelävien, opiskelijoiden ja nuorten perheiden asumistarpeet. Kaupunkien keskusta- ja kantakaupunkiasuntojen omistajat ovatkin voineet määrätä sijoitusasunnolleen lähes minkä tahansa hinnan ja silti vuokralainen on löytynyt. Lisäksi euribor ja yleinen korkokehitys on ollut maltillista ja pankit ovat verisesti kilpailleet asiakkaista ja asuntolainasta onkin monelle pankille muodostunut sisäänheittotuote.

Nyt viitteitä on kuitenkin ollut yleisen korkotason kallistumisesta ja pankitkin ovat lopettaneet marginaalikilpailun, joten nyt sijoitusasuntoa haaveilevan täytyy olla aiempaa tarkkaavaisempi.

Nykyisin helpoiten vuokralaisen löytää keskeisellä paikalla sijaitsevaan yksiöön tai kaksioon. Keskimääräinen vuokravaihteluväli on 620 – 950 euroa. Enää minkä tahansa suuruista kuukausivuokraa ei voi pyytää, sillä kahden työssäkäyvän ihmisen ei voi olettaa maksavan asunnosta yli 950 euron suuruista vuokraa.

Asuntosijoittajan yleisimmät virheet

Ehdottomasti yleisin harhaluulo asuntosijoittamiseen liittyen on luulo sijoituksen helppoudesta. Kun satojen tuhansien asuntolaina on otettu, ajatellaan vuokralaisen löytyvän automaattisesti ja vuokran riittävän niin asuntolainan lyhennyksiin kuin yhtiövastikkeisiinkin. Lisäksi vuokrasta ajatellaan jäävän käteen vielä hieman ylimääräistäkin. Kuitenkin ammattitaitoisimmat asuntosijoittajat saavat keskimäärin 6-7% tuottoja. Sijoitusasunto ei myöskään ole kultakaivos joka tuo omistajalleen nopeita voittoja. Sijoittaminen onkin pitkäjänteistä puuhaa ja siihen tulisi sitoutua ainakin seitsemäksi vuodeksi.

Lisäksi ennen asunnonostoa tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueen hintakehitykseen sekä yleiseen kaavoituspolitiikkaan sillä iso osa sijoitusasunnon tuotosta on omistamansa asunnon arvonnousua. Asunto kannattaakin ostaa vain sellaisilta alueilta jotka hyvin tuntee entuudestaan. Uuden alueen valtaus kannattaa vasta, kun on pidemmän ajan kuluessa huolellisesti perehtynyt alueen hintakehitykseen.

Reilu ja kohtuullinen vuokra on myös vuokranantajan etu

Yleinen keino kompensoida huonoa hankintaa on laittaa asunnolle epärealistisen korkea vuokrapyyntö joka karkoittaa potentiaaliset asujat pois ja tappiota tulee kun asuntoa seisottaa kuukausitolkulla tyhjillään. Kohtuullisella vuokralla varmistetaan myös vuokralaisten laatu. On sekä vuokrantajana etu, että vuokralainen asuisi asunnossa mahdollisimman pitkään. Korkea vuokra saattaa houkutella hyvätuloisia vuokralaisia, mutta he todennäköisesti ostavat vuoden tai kahden sisällä itselleen omistusasunnon jolloin työlään sekä tuottoa syövän uuden vuokralaisen etsimisen joutuu aloittamaan.

Epäreilu vuokrannosto voi ajaa vuokralaisen maksuvaikeuksiin

Myös vuokrannostaminen on riskialtista, sillä nykyisen vuokralaisen maksuvalmius voi kärsiä ja luotettavakin vuokralainen muuttua epäluotettavaksi. Pahimmillaan vuokrat jäävätkin maksamatta ja asukkaan häätäminen voi olla tuskan ja työn takana kestäen useita kuukausia.

Varaudu huonoon vuokralaiseen ja asunnon seisottamiseen

Varaudu myös siihen, että saatat saada huonon vuokralaisen joka ei maksa vuokria, tai että asuntoa voi joutua seisottamaan tyhjillään useamman kuukauden ajan. Puskuria onkin hyvä pitää henkilökohtaisessa taloudessa sen verran, että pystyy vähintään puolen vuoden lainanlyhennykset sekä hoitovastikkeet maksamaan.
Hyvän vuokralaisen valintaa ei voi liikaa korostaa. Näin vältyt myös mahdollisilta perintätoimilta sekä oikeudenkäyntikustannuksilta.

Pahin virhe on innostua asuntokaupoista liikaa

Virhe on myös innostua varmasta sijoituksesta niin paljon että ottaa ylisuuria taloudellisia riskejä. Pankista haetaan lainaa velkavipua käyttäen niin paljon että oma henkilökohtainen talous on vaakalaudalla.
Myös asuntonäytöissä tulee maltti säilyttää, sillä myös moni muu on valmis taistelemaan kynsin ja hampain houkuttelevasta sijoitusasunnosta. Laskelmat vuokratuotosta, arvio asunnon arvonnoususta sekä pitkäjänteinen suunnitelma omasta varallisuudesta sekä riskinottokyvystä kannattaa tehdä ennen tarjouskilpailuun ryhtymistä. Pahin virhe minkä voi tehdä on ryhtyä veriseen tarjouskilpailuun ja huutaa asunto itselleen hinnalla millä hyvänsä.

Tunne kiinteistöjuridiikka sekä verotuskäytännöt

Asioihin perehtyminen tuo selvää säästöä kun tuntee kiinteistöjuridiikkaa sekä verotuskäytännöt. Muista hyödyntää kaikki mahdolliset verovähennysoikeudet.

Unelmien sijoitusasunto

Millainen on sitten unelmien sijoitusasunto? Helpoiten saat vuokralaisen keskustassa tai kantakaupunkialueella sijaitsevaan yksiöön tai kaksioon, joka on muutettavissa helposti kahden ihmisen kommuuniksi. Ei olekaan yllättävää että tällaisten asuntojen hinnat ovat korkealla ja tarjonta heikkoa. Korkea ostohinta voi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti asunno arvonnousuun. Sijoitusasunnot ovatkin kompromisseja vuokratulojen ja arvonnousun välillä.

Liian suuri hoitovastike syö vuokratuottoa

Yksi tärkeimmistä kriteereistä sijoitusasuntoa valittaessa on hoitovastikkeen suuruus. Yli 3,6€ euroa neliöltä on jo kallis ja syö tehokkaasti vuokrasta saatavaa tuottoa. Taloyhtiön hyvä taloudellinen tilanne onkin kannattavan asuntosijoittamisen elinehto.
Taloyhtiöstä jossa putkiremonttia ei ole tehty, ei sijoitusasuntoa kannata ostaa. Pahimmillaan asuntoa voi joutua seisottamaan tyhjillään jopa puoli vuotta, sillä remontin aikana siinä ei voi asua.

Yksiöt ja kaksiot viedään käsistä

Mikäli aiot hankkia kaksion, tulee tarkoin miettiä aiotko vuokrata asunnon kommuuniksi kahdelle eri taloudelle vai pariskunnalle. Parhaat sijoitusasunnot soveltuvat molempiin käyttötarkoituksiin. Tällöin asunnossa tulee olla kaksi asuinkelpoista huonetta eikä esimerkiksi selvää olo- ja makuuhuonetta. Lisäksi makuuhuoneeseen tulisi mahtua parisänky. Ihannekeittiössä olisi myös tilaa neljän hengen ruokailupöydälle. Asunnon pintakunnostustarvetta tulee myös harkita ennen vuokralaisen ottamista asuntoon. Kukkatapetit ja vihreät seinät eivät välttämättä anna raikasta kuvaa asunnosta. Vuokralaiset harvemmin remontoivat asuntoa joten vuokraa voi hivuttaa ylemmäs maalaamalla seinät ja uusimalla keittiötasot.

Arvosta käytännöllisyyttä, asunnon yksityiskohtia sekä viihtyvyyttä

Vuokralaiset arvostavat nykyään myös tyylikästä kylpyhuonetta sekä mielenkiintoisia yksityiskohtia kuten isoja ikkunalautoja. Vuokraa voi myös hivuttaa ylöspäin, mikäli keittiöön tai kylpyhuoneeseen mahtuu pesukone ja sieltä löytyvät tarvittavat liitännät. Tällöin vuokralaisen ei tarvitse käyttää taloyhtiön pesutupaa.
Nyrkkisääntönä voikin pitää sitä, että ostaa asunnon joka miellyttää itseään ja jossa voisi itse kuvitella asuvansa.

Lisää aiheesta muualla
Kauppalehti

MTV3 – JokaKoti

Kiinteistövälittäjät ottavat ison siivun myyntihinnasta

Asuntokaupassa kiinteistövälittäjän palkkio kauppahinnasta on yleensä 2,5% – 4%. Esimerkiksi 200 000 euron asunnosta välittäjä tienaa 5 000 – 8 000 euroa. Mikäli myyt asunnon itse, säästät ainakin tämän verran rahaa. Välittäjän ammattitaidosta ja asiakkaan edun huomioimisesta riippuen voit myös saada asunnon itse myymällä välittäjän antamaa hinta-arviota huomattavasti paremman hinnan. Koska kiinteistövälitys on pääasiassa tulokseen perustuvaa palkkiota, on useilla välittäjillä houkutus myydä asunto “hinnalla millä hyvänsä” jotta aikaa yksiin kauppoihin ei tarvitsisi käyttää liikaa. Tämä ei tietenkään ole asiakkaan edun mukaista.

Näin selvität alueesi yleisen hintatason

Kun harkitset aiot myydä asuntosi, kannattaa kotia kutsua katsomaan useita eri kiinteistöyritysten välittäjiä. Näin saat hieman tuntumaa siitä, mikä mahdollinen asuntosi hinta voisi olla. Mikäli kiinteistövälittäjän hinta-arvio vaikuttaa realistiselta ja suunnitelma asunnon myymisestä ammattitaitoiselta, kannattaa myös välittäjän palkkaamista harkita.
Hinta-arvion jälkeen oman alueen asuntojen hintapyyntöjä voi kätevästi selata esimerkiksi Oikotie.fi – palvelun kautta, jolloin saadusta keskiarvosta voi muodostaa oman alueensa suuntaa-antavan näkemyksen neliöhinnasta.

Internet tuo kattavien hintatietojen lisäksi myös muita helpotuksia asuntoa myyvälle. Netistä löytyy valmiita asiakirjapohjia kaupantekoa varten sekä mainio Ympäristöministeriön hintatietopalvelu, josta voi seurata toteutuneiden asuntokauppojen hintoja kaupunginosan tai jopa kadun mukaan. Näistä tiedoista on hyvä laskea alueen myytyjen asuntojen neliöiden keskihinta.

Nämä asiat on syytä selvittää asuntoa myydessä

Kun asunnon laittaa itse myyntiin, on ostajia varten selvitettävä lukuisia asioita. Taloyhtiön hallituksella tulee pyytää kaikki tiedot tulevista ja suunnitteilla olevista remonteista. Isännöitsijältä tulee pyytää ajantasainen isännöitsijätodistus korjaustarveselvityksineen. Lisäksi asuntonäyttöön pitää laittaa nähtäväksi kopiot viimeisimmästä yhtiökokouksen pöytäkirjasta sekä liitteet tilinpäätöksestä, taseesta sekä taloudellisesta suunnitelmasta.

Lisäksi hyvä on ottaa selville alueen kaavoitustilanteesta sekä laatia lista lähellä olevista palveluista kuten kouluista, uimahalleista sekä alueen kaupallisista palveluista.
Listata kannattaa myös asunnon puutteet ja viat. Nämä asiat kannattaa myös näyttää asuntonäytön yhteydessä.

Laadukkaat kuvat lisäävät asunnon houkuttelevuutta

Kun asunnosta laittaa ilmoituksen nettiin, kannattaa asunnosta sekä rapusta ja itse rakennuksesta ottaa hyvälaatuiset kuvat. Houkuttelevuutta tuo lisää, mikäli kuvat ottaa järjestelmäkameralla hyvälaatuisessa valaistuksessa. Ilmoitukseen on syytä pistää myös maininta “Ei välittäjille”, sillä muuten saatat saada useita soittoja kiinteistövälittäjiltä jotka haluaisivat kaupata asuntosi.

Apua,en uskalla myydä asuntoa itse!

Asunnon myyminen itse on lähes yhtä turvallista kuin välittäjän kautta. Tosiasiassa välittäjällä ei asuntokaupoissa ole suurta vastuuta yhtään mistään. Asunnon myyminen itse voi olla suuri etu myös ostajalle, sillä kukapa taloyhtiön ja asuinalueen paremmin tuntisi kuin asunnon myyjä itse. Asunnon voi turvallisesti ja realistiseen hintaan myydä ihan hyvin itse, kunhan ottaa selville realistisen hinnan, hankkii tarvittavat tiedot taloyhtiöstä, muistaa mainostaa kohdetta netissä sekä mahdollisesti sanomalehdessä ja pitää yhden tai kaksi näyttöä. Myös pankista kannattaa kysyä apua ongelmatilanteissa, sillä he auttavat mielellään asuntokauppoihin liittyvissä asioissa.

Mikä on asuntokaupan käsiraha?

Lain määräämä käsirahan yläraja on 4% asunnon hinnasta. Käsirahasta tulee aina tehdä sopimus kirjallisena. Mikäli ostaja vetäytyy kaupoista, menettää hän käsirahan. Mikäli asunnon myyjä vetäytyy asuntokaupasta, tulee hänen palauttaa ostajalle takaisin käsiraha, sekä korvauksena saman suuruinen summa. Eli jos käsiraha on 10 000 euroa, joutuu myyjä maksamaan ostajalle 10 000 euroa + korvauksena toiset 10 000 euroa. Niin myyjän kuin ostajankin tulee siis olla tarkkana siitä, haluaako asuntokaupan todella tehdä.

Mikäli asunnon ostajalla ei ole säästössä käsirahan verran varallisuutta, voi hän yleensä sisällyttää käsirahan pankista otettavaan asuntolainaan. Käsirahan lisäksi ostajalta saatetaan myös vaatia ennakkomaksua asunnosta, joka tulee palauttaa kauppojen peruuntuessa. Ennakkomaksun voi myös sisällyttää varsinaiseen asuntolainaan. Mikäli olet aikeissa ostaa asunnon vasta rakennettavasta olevasta talosta, vaativat rakennuttajat yleensä varausmaksun. Mikäli käsirahaa rakenteilla olevasta asunnosta ei ole maksettu, voi kaupan peruuttaa milloin vain, ja urakoitsijan täytyy varausmaksu palauttaa.

Mikä on vakiokorvaus eli sopimussakko? Entä voiko peruuntuneista kaupoista vaatia korvauksia?

Mikäli ostaja peruuttaa kaupan, menettää hän siis käsirahan, mutta käsirahasopimus velvoittaa myös myyjää sekä välittäjää jäädyttämään kaupan. Lain mukaan asuntokauppa on jäädytettävä silloin, kun käsirahasopimus on tehty. Myyjä voi kuitenkin peruuttaa kaupan, palauttaa käsirahan ja maksaa sen suuruinen korvaus, ja laittaa sen jälkeen asunnon taas myyntiin. Ainoastaan käsirahasopimuksen aikana kyseisen asunnon kauppaaminen muualle on kielletty. Joskus voi kuitenkin olla niin, että on myyjän edun mukaista että käsirahasopimusta ei tehdä. Koska myyjä ei saa ottaa vastaan uusi tarjouksia ilman käsirahan palauttamista ja siitä maksettua korvausta, tekevät useat asuntoa myyvät vakiokorvauksen ostajaehdokkaiden kanssa. Tällöin myyjä voi ottaa tarjouksia vastaan myös vakiokorvauksen aikana, mutta kauppojen syntyessä hänen tulee maksaa sopimussakkoa muille ostajaehdokkaille.
Ostaja voi vaatia kohtuullisia kuluja perittäväksi, mikäli kauppa peruuntuu. Tällaisia voivat olla esimerkiksi jo varta vasten kyseistä asuntoa varten ostetut huonekalut tai esimerkiksi remontin tilaaminen. Jotta lisäkorvauksia saisi, tulee jo asuntoa varten tehtyjen investointien arvo ylittää kaupan peruuntumisesta saatu korvaus. Koska jo maksettava korvaus on käsirahan suuruinen, joka on useita tuhansia euroja, on ylikorvauksien saaminen epävarmaa. Asunnon menetyksestä aiheutunutta mielipahaa ei korvata.

Pää kylmänä asuntoa ostaessa

Asuntoa ostaessa kannattaakin pitää hermot kurissa, sillä käsiraha velvoittaa kaupan molempia osapuolia. Käsirahaa kannattaakin tarjota vasta, kun on täysin varma ettei omiin tarpeisiin sopivampaa asuntoa löydy kohtuullisessa ajassa. Käsirahan menettäminen varmasti harmittaa, mikäli vielä parempi asunto löytyy seuraavana päivänä. Ostajan on myös syytä muistaa, että asuntokauppa on varmaa vasta sitten, kun kauppakirjat on allekirjoitettu.