Heinäkuusta alkaen asunnon ostaja tarvitsee lisää omaa rahaa

Heinäkuusta alkaen asunnon ostaja tarvitsee lisää omaa rahaa

Finanssivalvonta kiristää heinäkuussa asuntokaupan lainakattoa. Miksi näin tapahtuu ja mitä siitä seuraa asunnon ostajalle? Lue tästä.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen halutaan kuriin

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on tällä hetkellä ennätyksellisellä tasolla. Asuntolainat ja taloyhtiölainat ovat suurelta osin vastuussa velkataakasta, mutta myös digitaalisessa maailmassa yhä helpommin haettavat kulutusluotot näyttelevät isoa roolia.

Viitekorkojen nousu uhkaa velkaantuneimpia kotitalouksia tulevina vuosina. Tämä saattaa häiritä talouden suotuisaa kehitystä, sillä ylivelkaantuneisuus johtaa helposti pk-yritysten konkursseihin, kulutuksen hidastumiseen ja näin koko kansantalouden sakkaamiseen.

Fiva ratkoo ongelmaa asuntokaupan lainakatolla

Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn on sanonut Fivan olevan huolestunut suomalaisten vuodesta toiseen lisääntyvästä velkaantumisesta.

Ongelmaa yritetään korjata kiristämällä jälleen asuntokaupan lainakattoa. Heinäkuun alusta lähtien uusi asuntolaina saa olla suuruudeltaan enää 85 prosenttia koko asunnon arvosta. Lainakatto putoaa siis viisi prosenttiyksikköä aiemmasta vuonna 2016 määritellystä tasosta.

Huomaa, että lainakaton kiristys ei koske ensiasunnon ostajia. He saavat heinäkuun alun jälkeen ostaa asuntoja yhä 95-prosenttisesti lainarahalla.

Finanssiala ry ja SKVL arvostelevat Fivan strategiaa

Finanssialan etujärjestö ei ole tyytyväinen uuteen asuntolainojen kattoon. Etujärjestön laatimassa kyselyssä selviää, että pankinjohtajat ennustavat asuntolainojen alkavan vähentyä heinäkuusta alkaen. Tämä on luonnollinen ja toivottukin seuraus lainakaton kiristymisestä, mutta sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia. Yksi haittavaikutus saattaa olla liikkuvuuden heikentyminen, joka vähentää työn perässä muuttamista ja lisää työttömyyttä.

Suomen kiinteistövälittäjät ry (SKVL) on puolestaan kiinnittänyt huomiota pankkien rooliin asuntokaupan tulppana. Asiakkaiden on vaikea saada lainaa ja usein hankalaa päästä edes neuvotteluihin. Uusi lainakatto ei ainakaan vähennä kiinteistövälittäjien harmaita hiuksia.

Hypon edustajan mukaan ongelma koskee kuitenkin lähinnä syrjäseutuja, joilla kiinteistöjen arvoa on vaikea määritellä eikä ennakoitu hintakehitys rohkaise pankkeja hölläämään kukkaronnyörejä.

Positiivinen luottorekisteri on toinen ratkaisu velkaantumiseen

Lähinnä kulutusluottojen suitsimiseksi on ehdotettu positiivisen luottorekisterin perustamista. Positiivisesta luottorekisteristä luotonantaja voisi hakuprosessin aikana nähdä helposti ja luotettavasti, paljonko hakijalla on ennestään velkaa. Näin lainojen kasaantuminen voitaisiin katkaista ajoissa.

Oikeusministeriö selvittää tällä hetkellä, mitä positiivisen luottorekisterin käyttöönotto Suomessa voisi tarkoittaa. Monissa Euroopan maissa vastaava järjestelmä on ollut käytössä jo vuosia.

Lue lisää:
Finanssivalvonta kiristää asuntojen lainakattoa (Helsingin Sanomat)
Asunnonhankkijoille soi velkaherätyskello, mutta syvimmät ongelmat eivät ole maakunnissa (Kari Suni)
Suomen Pankki: Kotitalouksien velkaantuminen ennätyksellistä (Taloussanomat)
Ovatko asuntolainahanat todella sulkeutumassa? (Nurmijärven Uutiset)

Kommentoi

Sähköpostiasi ei koskaan julkaista.