Rakentamismääräykset ovat edullisen asumisen ykkösvihollinen. Kaupunkin rakentamismääräykset edellyttävät tietynlaisten asuntojen ja niihin kuuluvien palveluiden rakentamista. Tällaisia ovat esimerkiksi autopaikka, väestönsuoja sekä esteettömyys ja energiansäästövaatimukset. Monet pitävätkin samojen rakentamismääräysten näkymistä erilaisten asuntojen hinnoissa vääryytenä. Miksi autottoman tulisi maksaa autopaikasta oman asunton neliöhinnan muodossa?

Pääkaupunkiseudun asuntojen kalliisiin hintoihin on pidetty syypäänä niin rakennuskustannuksia kuin työvoiman hintaa. On sanottu, että Helsingissä ei rakennettu silloin kuin olisi kannattanut työvoiman ollessa halpaa. Osatotuus on, että monet suurkaupungit ovat rakennettu halvan työvoiman aikaan ja elintason ja hintaindeksin noustessa myös rakentaminen on hidastunut. Vaikka rakentaminen onkin korkean hintaindeksin ja rakennustöitä vaikeuttavan talven takia kallista, ei se kerro kuin osatotuuden siitä, miksi Helsingin neliöhinnat ovat korkeampia kuin Manhattanilla?

Rakennuslehden haastatteleman SRV:n toimitusjohtajan Jukka Hienosen mukaan suurin yksittäinen kustannus on tontin hinta ja viimeaikoina on erityisesti noussut rakennusoikeuden hinta tontille. Myös kuntien omistamien tonttien tarjouskilpailut ja arkkitehtikilpailut ovat nostaneet neliöhintoja. Helsingin kaupunki säätelee asiantuntijoiden mielestä aivan turhaan esimerkiksi neliömääräyksiä. Neliömääräyksissä tuntuukin olevan tavoitteena rakentaa asuntoja ainoastaan muutaman lapsen ihanneperheille jotka ovat aivan liian isoja lapsettomalle pariskunnille, yhden lapsen perheille tai liian pieniä ja vähän yksityisyyttä tarjoavia kommuuniasumiseen. Kaupunki onkin uppiniskaisesti antamassa rakennuslupia pelkästään perheasunnoille. Suurin muuttoliikkeen takia esimerkiksi yksiöistä on huutava pula. Tilannetta ei paranna myöskään varustelutasovaatimusten nousu sekä älyttömät rakennus- ja kaavoitusvaatimukset. Esimerkiksi kantakaupunkiin rakennettavassa asunnon yhteydessä täytyy vieläkin olla autopaikka. Autopaikan rakentamiskustannukset ovat 40 000 – 50 000 euroa kantakaupunkialueella, kun autohalleja rakennetaan maan alle. Asunnonostaja saattaakin maksaa tietämättään autopaikan rakentamisesta jopa 30 000 euroa neliöhinnan muodossa.

Asuntojen hintaa nostaa myös kaavoituspolitiikka. Kaupunkikuvallisista syistä Helsingissä ei pääsääntöisesti saa rakentaa yli 7 kerroksisia taloja. Rakentamisen korkeutta ei tulisikaan rajoittaa makukysymysten vuoksi. Taloussanomien haastattelussa Helsinkin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä poistaisi rakentamismääräyksistä myös väestönsuojien rakentamisen. Ei ole odotettavissa mitään sellaista uhkakuvaa, joka vaatisi  jokaiseen kerrosalaltaan 1200 neliöiseen asuin- ja työpaikkarakennukseen oman väestönsuojan. Väestönsuojia jokaiseen rakennukseen rakentavat Suomen lisäksi ainoastaan Albania ja Sveitsi.

Jukka Hienosen mukaan suuri osa asuntovarallisuudesta on aivan väärissä paikoissa. Muuttotappioalueilla asuntoja seisotetaan tyhjillään koska ihmiset kaikkoavat suuriin kasvukeskuksiin. Tyhjien asuntojen tuottopotentiaali ei riitä kattamaan asuntojen ylläpitokustannuksia. Tonttien hintoja taas nostaa alalla vallitseva ylikysyntä taloudelliseen rakentamiseen sopivilla tonteilla. Liikenneyhteyksiä pitäisikin parantaa, jotta nykyisten ja tulevien ratojen varrella sijaitsevat tontit muuttuisivat kannattavaksi rakentaa.

Lisää aiheesta:

Taloussanomat

Rakennuslehti

Tagit : asunnon hinta, kaavoituspolitiikka, neliöhinta, rakennusmääräykset