Senioriasunnot ovat suunniteltu iäkkäämpiä asukkaita silmällä pitäen. Heidän tarpeensa on huomioitu jo rakennusvaiheessa ja kaikkiin asuntoihin pääsee hisseille ja asuntojen esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Senioriasunnot eivät ole vanhainkoteja vaan jokainen asukas asuu omassa asunnossa mutta kiinteistössä on tarjolla esimerkiksi hoiva-, turva sekä ruokailupalveluita.

Lisäksi kiinteistöissä on yhteisiä kerhotiloja, joissa on ohjattua toimintaa ja vapaamuotoista sosiaalisointia. Seniorikotiin ei tarvitse ostaa välttämättä mitään palveluita, varsinkin jos oma kunto on hyvä ja /tai läheisiä asuu lähistöllä, mutta tarvittaessa palveluita voi ostaa ja hankkia erilaisia palvelupaketteja.

Erilaisia ostettavia palveluita on mm. viikottainen siivous- ja pyykkipalvelu, sairaanhoitajan kotikäynnit, henkilökohtaiset avustuspalvelut esimerkiksi pankkiasioissa ja kaupankäynnissä, lääkehuolto ja kauppatilaukset. Lisäksi koti on mahdollista varustaa turvapuhelimella, kaatumisesta hälyttävillä matoilla sekä muilla turvaa tuovilla laitteilla.

Senioriasunnot ovat kooltaan keskimäärin 30 – 90m2 ja keskimääräinen vuokra ilman palveluita on 15 eurosta ylöspäin neliöltä. Helsingin keskustan tuntumassa sijaitsevissa taloissa voi vuokraneliöhinta olla jopa 40 euroa!

Huonosti suunniteltu senioriasunto ei tuo helpotusta arkeen

Parhaimmillaan senioriasunto voi tuoda huomattavaa helpotusta arkipäivän askareisiin, mutta se voi olla myös täyttä rahastusta. Senioriasumisen käsitetettä ei ole määritelty yhtään mitenkään. Palveluasuminen(eli vanhainkoti) ja tuettu palveluasuminen ovat tarkoin lainsäädännöllisesti määriteltyjä ja tarkoitettu niille, jotka eivät yksin enää pärjää.

Senioriasuminen luo mielikuvan esteettömästä asunnosta niille, jotka ovat jo reippaasti keski-iän ylittäneet ja pystyvät asumaan yksin, mutta haluavat helpotusta arkeen. Niiden markkinointi onkin kasvanut viime vuosina, ja kohderyhmänä ovat aktiiviset iäkkäämmät ihmiset, jotka haluavat ottaa huomioon oman vanhenemisensa myös asumisvalinnoissaan. Taloussanomien haastattelema, gerontologi ja toimintaterapian lehtori Aila Pikkarainen sanookin että “ Se on hyvin mielenkiintoinen alue, jossa markkinat ja julkinen palvelu yrittävät luoda jotain, joka on hyvin vaikeaa”. Senioriasuminen kaipaisikin selkeää määrittelyä ja mahdollisesti kunnallista valvontaa.

Senioriasuntoa valittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää sijaintiin ja rakennusratkaisuihin. Asunto ja kiinteistö saattaa olla hyvin rakennettu iäkkäiden ihmisten tarpeet huomioiden, mutta tontti saattaa sijaita keskellä monttua, josta on hyvin vaikea nousta rollaattorilla etenkin talvisin.

Senioriasumisen suosio on kasvussa

Senioriasunnot ovat tärkeä osa tulevaisuuden rakentamista ja niistä ovatkin olleet rakennuttajat sekä kunnat kiinnostuneita. Kun suuret, maailmansodan jälkeisinä vuosina syntyneet jäävät eläkkeelle, tarvitaan heitä varten aivan uusia asumisratkaisuja. Esimerkiksi vuoden 2011 Asumismessuilla on esitetty täysin uudenlaisia yhteisöllisiä asumismuotoja, joissa sekä iäkkäämmät että heidän lapsensa ovat huomioita. Samaan pihapiiriin voidaankin tulevaisuudessa rakentaa niin lapsiperheille sopivia suuria asuntoja kuin iäkkäämmille ihmisille tehtyjä esteettömiä, hoiva- ja turvapalveluita tarjoavia seniorikiinteistöjä. Jopa kolmen sukupolven rinnakkaiselo onkin mahdollista, kun pihapiiristä ja sen lähistöltä löytyy palveluita niin senioreille, lapsille kuin vanhemmillekin.

Senioriasuntojen lisäksi kannattaa selvittää, voisiko nykyisen asunnon remontoida ikäihmiselle paremmin sopivaksi. Omasta naapurustosta ja rutiineista voi olla vaikea luopua, ja uusi senioriasunto ei välttämättä tunnu kodilta. Lisäksi useita huolettaa ajatus asua pelkkien omanikäisten kanssa. Moni kaipaa ympärilleen nuorempia ja vanhempia ihmisiä. Senioriasunnot kannattaa pitää mielessä, mutta nykyisen asunnon korjaus- ja muunnostyöselvitys tulee selvittää.

Tagit : senioriasuminen, senioriasunnot