Asuntolainan korkokatolla velallinen voi suojautua nousevia korkoja vastaan. Korkokaton voi järjestää joko niin, että asiakas maksaa kertaluonteisen maksun korkokatosta  tai vaihtoehtoisesti suorittaa kuukausittaista maksua sidottuna lainanlyhennykseen. Korkokatto otetaan myös määräajaksi ja sen joutuu aika-ajoin uusimaan. Esimerkiksi Osuuspankki myi helmikuussa 2,8% korkokattoa 100 000 euron lainalle kolmeksi vuodeksi hintaan 2 000 euroa. Kyseessä on siis varsin kallis hinta mielenrauhasta. Asuntolainan korkokatossa on siis suuri riski maksaa tyhjästä. Kuten kaikissa vakuutuksissa, korkotason noustessa yli korkokaton, hyötyy asiakas mahdollisesti sopimuksesta. On kuitenkin todennäköisempää että asuntovelallinen joutuu itse maksumieheksi pankille, sillä pankilla on pitkäaikaista dataa korkokehityksessä sekä asiantuntijoita tätä analysoimaan ja he eivät laske liikkeelle tuotetta, joka olisi pankille epäedullinen.

Korkokatto vai kiinteäkorkoinen asuntolaina?

Suojautua voi myös ilman korkokattoa niin, että asuntovelallinen voi sitoa ainakin osan lainastaan pitkiin viitekorkoihin. Suoja perustuu siihen, että pitkä viitekorko on lähes aina lyhyttä viitekorkoa vakaampi. Toisaalta pitkään viitekorkoon ei perinteisesti ole asuntolainoja sidottu, sillä lyhyet euriborit ovat olleet huomattavasti pitkiä viitekorkoja edullisempia. Asuntolainan viitekoron sitominen 5, 10 tai jopa 15 vuodeksi on keski-euroopassa yleisempää kuin 3, 6 tai 12 kuukauden euriborin käyttäminen. Asiakas toisaalta tietää miten paljon hän joutuu lyhentämään kuukausittain, mutta harmia voi tuottaa se, ettei hän pääse nauttimaan mahdollisista matalista koroista. Varsinkin kun pitkät, kiinteäkorkoiset korot tulevat aina asiakkaalle lyhyitä kalliimmiksi.

Asuntolainan korkokatto takaa velalliselle turvallisuudentunteen

Asuntolainan korkokatto täyttää turvallisuudentunnetta arvostavien ihmisten tarpeet. Kun asiakas tietää että tapahtui mitä tahansa, oman asuntolainan korkotaso ei karkaa käsistä yli sovitun, voi turvallisuudentunnetta arvostava ihminen suunnitella oman taloutensa etukäteen koko laina-ajaksi. Mielenrauha onkin taattu, kun velallinen tietää oman lainansa maksimikustannukset.

Korkokaton voi rakentaa myös itse

Taloudellinenriippumattomuus.com kertoi mielenkiintoisesta ideasta rakentaa korkokatto itselleen. Tällöin korkokaton kustannuksia ei tarvitse maksaa pankille. Pankkien korkokatossa on asiakkaalle se epäedullinen puoli, että korkea korkotaso saisi jatkua hyvin pitkään, ennenkuin esimerkiksi 2 000 euron hintaisesta vakuutuksesta olisi hyötyä ja se maksaisi itsensä takaisin. Helpompi tapa on varautua nouseviin korkoihin itse, ja laittaa rahaa säästöön mahdollista koronnousua vastaan. Tämä vaatii vähän viitseliäisyyttä ja itsekuria olla käyttämättä korkotason nousuihin varattuja rahoja, mutta toisaalta ne voi nostaa itselleen, mikäli korkotaso pysyikin matalana. Teoreettinen riski tässä tietenkin on, mikäli korkotaso nousisi enemmän kuin olisi ajatellut, sillä pankin korkokatto kattaisi vaikkapa 10% viitekoron, mutta tämä on hyvin epätodennäköistä. Mikäli viitseliäisyyttä ja itsekuria löytyy, kannattaa korkokatto rakentaa itse.

Asuntolainan verovähennysoikeus oli yksi hallituksen kipeimpiä ratkaisuja. Vaikka kansalaiset vastustivat tarmokkaasti verovähennysoikeuteen puuttumista, aikoo uusi hallitus leikata sitä rajusti. Moni onkin ärtynyt päätöksestä, sillä keskituloisen perheelle se on tuonut usean sadan euron säästöt vuosittain. Useat tahot ovat kuitenkin kiitelleet tätä rohkeaa tekoa. Kansataloudellisesti tällä verovähennysoikeuden supistamisella on merkittäviä vaikutuksia. Vuonna 2014 hallituksen kukkaroon kilahtaakin verovaroja supistuksen myötä noin 400 miljoonaa euroa enemmän.

Onko korkovähennys oikeudenmukainen?

Verovähennysoikeuden supistamista on pidetty myös oikeudenmukaisena. Nykyinen oikeus vähentää korot verotuksessa on asettanut asunnon omistajat ja vuokralaiset eriarvoiseen asemaan. Koska maksetuista vuokrista ei vähentää voi, on omistusasuminen ollut valtion taholta täysin tuettua toimintaa, joka on närkästyttänyt monia vuokra-asujia. Kriitikkojen mielestä tämä verovähennys näkyy asuntojen hinnoissa, joka sitten laskeutuu vuokralaisten maksettavaksi korottuneiden vuokrien takia. Voidaan siis puhua oikeudenmukaisuudesta joka lankeaa omaan niskaan?

Korkovähennyksen poisto huono asia kaikille

Asuntolainan korkovähennys on monisyinen asia, josta varmasti tullaan vielä keskustelemaan. Alivaltiosihteeri Hetemäen työryhmä on ehdottanut vähennyksen poistamista asteittain kokonaan, ja tähän suuntaan ollaankin menossa. Ennen vaaleja kaikki puolueet olivat yhtä mieltä korkovähennyksen säilyttämisen puolesta, ja asia haudattiinkin ennen vaaleja. Nyt on siis tapahtunut selvä takinkäännös. Vähennys onkin moniteräinen miekka. Sen poistossa saattavat kärsiä myös vuokralaiset, mutta etenkin pieni- ja keskituloiset lapsiperheet, joille usean sadan euron säästö omistusasumisessa on helpottanut arjen sujuvuutta huomattavasti.
On sinänsä fiksua tehdä näin suuria asuntomarkkinoihin vaikuttava toimenpide nyt, kun korot ovat alhaalla, mutta varsinainen hintojen nousu tuleekin painottumaan silloin, kun viitekorot alkavat nousta kohisten. Asuntolainaa maksavat saavat vielä hetken aikaa nauttia pienestä viitekorosta, mutta koko ajan vahvistuva euribor tuokin vaikeat ajat omistusasujille muutaman vuoden kuluttua.

Leikkuri osuu myös muihin verovähennyksiin

Koska hallituksen budjetti on vahvasti alijäämäinen, iskee leikkuri myös muihin verovähennyksen alaisiin asioihin. Perheitä ja etenkin vanhoja ihmisiä koskettava kotitalousvähennys supistuu myös. Leikkauksien jälkeen saa vähentää enää 45% nykyisen nykyisen 60% sijasta. Voimakkaimmin uudet leikkaukset tuntuvat iäkkäissä asuntolainan ottajissa, joille kotitalousvähennyksen käyttö on tuttua. Kodinhoidonpalveluista ja elektroniikan asennuspalveluista saa vähentää 15% vähemmän ja kun mukaan otetaan korkovähennyksen runsas lasku, voi eläkeläinen menettää jopa tuhat euroa vuodessa. Onkin omituista, että Suomessa, jossa on vahva omistusasumisen perinne yli sukupolvien, kohdennetaan ainoat verovähennysleikkaukset siihen, mikä kirpaisee suurta osaa kansasta.

Nauttikaa siis korkovähennyksestä vielä loppuvuoden ajan.

Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asuntojen hinnoissa huimat erot

Suomalaisten kiinteistöihin ja asunto-osakeyhtiöihin on kasvanut viime vuosina. 164 000 euroa on hinta, jota vielä kymmenisen vuotta sitten totuttiin näkemään lähinnä pääkaupunkiseudun asunnoissa. Toisaalta on muistettava että pk-seudulla ihmisiä asuu yli viidennes Suomen väestöstä, joten koko maanlaajuisessa tutkimuksessa Helsinki ja sen ympäryskunnat saavat hyvin suuren painoarvon. Ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä onkin suuri.

Kotitalouksien lainanhoitokyky hyvä

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen muistuttaa, että tuleva korkojennousu tulee ottaa huomioon niin asuntolainaa harkitsevien kuin jo asuntolainaa omaavien keskuudessa. Maksukykyä tulisikin mietitä korkotason, eikä nykyisen tilanteen mukaan. Vaikka vielä hetken saadaankin nauttia matalista koroista, on jopa puhuttu että Euroopan keskuspankki nostaisi euriborin 3,5 prosenttiin. Nouseva korkotaso onkin otetta huomioon ostosuunnitelmia ja lainanhoitolaskelmia tehdessä.

Nordean oman asuntoindeksin mukaan lainanhoitokyky talouksilla oli pääsääntöisesti hyvä viime vuonna. Helsinkiläisen keskimääräinen asuntolainan menoerä kuukaudessa oli 833 euroa. Puolestaan Kajaanissa keskivertokuukausilyhennys oli 308 euroa. Havaintomallissa käytettiin esimerkkinä 76,8 neliön asuntoa jota varten lainaa oli otettu 70 prosenttia hankintahinnasta 25 vuoden laina-ajaksi.

Pahin mahdollinen tilanne onkin huomata maksavansa pelkkiä korkoja kuukausilyhennyksinä, jolloin varsinainen lainapääoma ei lyhene ollenkaan. Vastaavassa tilanteessa laina ei siis lyhene, ja pahimmillaan asunnon voi joutua myymään pois. Laina tuleekin mitoittaa oikein.

Vielä ei ole liian myöhäistä korkosuojata asuntolainaa

Nordean yksityistalouden ekonomistin Anu Nummisen mukaan korkosuojauksen suosio on noussut viime aikoina. Korkosuojaus kannattaa Nummisen mukaan tehdä korkojen ollessa matalina, eikä vielä ole liian myöhäistä. Numminen suositteleekin esimerkiksi 3,5 prosentin korkokattoa viideksi vuodeksi. Tämä perustason suoja riittää hyvin, mikäli euribor alkaa rajustikin nousemaan.

Euriborin noustessa suomalaiset valitsevat silti halvimman viitekoron. kolmen ja 12 kuukaudehn euriborit ovat kasvattaneet suosiotaan, vaikka viime vuoden lopulla kiinteäkorkoiset korot olivat hittituote. Myös näiden kahden yhdistelmä voi olla hyvä ratkaisu. Puolet lainasta voi sitoa kiinteään-, ja puolet vaihtuvaan korkoon.  Ei olekaan yllätys, että muutaman poikkeuksellisen edullisen lainavuoden jälkeen korot ovat nousussa. Asuntolainaa maksavien ei silti tulisi olla huolestuneita, sillä korkovaihtelut kuuluvat lainamarkkinoihin, ja euriborit ovat hyvin todennäköisesti edulliset korkonousun jälkeenkin, koska nykyinen lähtötaso on poikkeuksellisen alhainen. Syytä huoleen ei siis ole.

Lähde: Kauppalehti

Sofia Pankin kohtalo sai Finanssivalvonnan varpailleen

Finanssivalvonnan huoli onkin, että asuntolainaa myydään aivan tuota pikaa jo 0,3-0,4% prosentin marginaalilla. Ennen muutaman vuoden takaista finanssikriisiä ennätysalhaisiin marginaaleihin päästiin, joka osaltaan ylikuumensi vaarallisesti asuntomarkkinoita. Finanssivalvonta lähetti jo lähes vuosi sitten pankeille kirjeen, jossa ohjeistettiin toimimaan rauhallisemmin. Poikkeuksellinen keino lähettää kirje oli seurausta kaatuneesta Sofia Pankista, jonka se oli ottanut haltuunsta. Törkeästä kätkemisrikoksesta tuomitun Seppo Sairasen perustama pankki ehti olla toiminnassa vain reilun vuoden, ja keväällä 2010 Finanssivalvonta veti pankkitoimiluvan Sofia Pankilta pois tallettajien etujen suojelemiseksi. Nyt pelätään, että sama toistuisi, mutta isommassa kaavassa isommille pankeille.

Asuntolainojen pieni korkomarginaali ja määräaikaisten talletusten suuret korot huolestuttavat

Fiva (Finanssivalvonta) on erityisesti huolissaan ennätysalhaisten asuntolainojen marginaalien lisäksi määräaikaisille talletuksille luvatuista suurista koroista. Sofia Pankki kaatui juuri varojen riittämättömyyteen, sillä talletusasiakkaille luvatut houkuttelevan korkeat korot söivät pankkitoiminnasta aiheutuneisiin kuluihin budjetoidut varat. Pankkitoiminnan kustannukset ja riskit sijoitetulle pääomalle tulisikin kattaa etenkin asuntolainojen korkomarginaaleista, sillä asuntolainat ovat muodostuneet monen pankin hyvin merkittäväksi tulonlähteeksi eikä niitä tulisi käyttää sisäänheittotuotteena. Lainatun rahan korkoeron hyödyntäminen voikin vaikeutua, mikäli pankkien korkokate merkittävästi pienenee. Fivan mukaan korkokate alentui jopa viidenneksellä vuoden 2009 aikana, joista suurimmat tiputukset olivat Nordealla ja OP-Pohjolalla.

Pidentyneet laina-ajat luovat epävakautta luototusmarkkinoilla

Fiva on myös hyvin huolestunut asuntolainojen laina-aikojen pidentymisestä. Jopa 60 vuoden laina-ajat ovat tunkeutuneet Suomen asuntomarkkinoille, ja ennen pitkähköä 20 vuotta pidetäänkin nykyään jopa kohtuullisen nopeana maksuaikana. Pankkien tehdessä näin pitkiä sopimuksia, on vaarana että nyt hintakilpailun huumassa tehtyjen virheiden aiheuttama vahinko korjautuu jopa vasta puolen sadan vuoden päästä.

Harmaita hiuksia on aiheuttanut myös luototusasteen nousu jopa yli 90 prosentin. Lainan ollessa ennätyshalpaa myönnetään myös suuria lainoja myös niille, joiden maksukykyä se koettelee. Asunnonostajia on jopa kannustettu ostamaan isompi asunto, sillä ylimääräisille neliöille on saanut poikkeuksellisen helposti rahoitusta. Ostajia on myös kehoitettu ottamaan todellista lainatarvetta suurempi summa pahanpäivän varalle. Kaikkea rahaa ei siis ole tarvinnut käyttää asunnonostoon.

Vaikka halpa asuntolaina houkuttaakin ostamaan, ja hetkellisesti varmasti palvelee kuluttajaa, on yleisen edun kannalta parempi, että pankki saa asuntolainasta korkeampaa korkomarginaalia korkokatteen suojaamiseksi. Vakavarainen pankki on myös asiakkaan etu.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm on laskenut, että vuodesta 1999 asti, jolloin euribor otettiin käyttöön, on lyhyt korko tullut lainanottajalle halvemmaksi kuin pitkään korkoon sidottu laina.

Korkovaihtoehdoista selvitystyötä tehnyt Lindholm laski että vuodesta 1999 vuoteen 2007 suurimpia säästöjä tuli juuri yhden kuukauden korkoon sidotuista lainoista. Kymmenen vuoden ajanjaksolla korkokulujen erotus 1 ja 12 kuukauden euriborin välillä oli tuhansia euroja. Säästöä lyhemmästä korkovaihtoehdosta tulee erityisesti silloin, kun lainaa lyhentää nopeaan tahtiin. Esimerkkinä hän ottaa pääkaupunkiseudulla ensiasuntoa ostavan nuorenparin, jonka asuntolainan suurudeksi voi helposti tulla yli 200 000 euroa. Jos tämän suuruisen lainan on ottanut vuoden 2008 puolivälin tienoilla, on tähän mennessä kertynyt säästöä 12 kuukauden euriboriin verrattuna 7 000 euroa, mikäli on kahden ensimmäisen vuoden aikana maksanut pelkästään korkoja.

Finanssialan keskusliitto on tutkinut, että suomalaisten keskimääräinen asuntolaina oli vuonna 2010 102 000 euroa. Vuonna 2011 keskimääräinen asuntolaina oli noussut 108 500 euroon. Toki tässä Finanssialan keskusliiton laskelmassa tulee ottaa huomioon selvitykseen maanlaajuisuus. Hinnat eri puolilla maata vaihtelevat reippaasti, ja Pääkaupunkiseutu on asunto- ja neliöhinnoissaan hyvin eri tasolla kuin muu Suomi. Helsingissä ja muualla Pääkaupunkiseudulla asuntolainat ovat kuitenkin pääsääntöisesti lähempänä 200 000 euroa kuin 100 000 euroa. 150 000-200 000 euron asuntolainoissa yleisin lyhennysaika oli vuonna 2010 20-30 vuotta. Absoluuttista lainan määrää ei kannata tuijottaa mustavalkoisen yksioikoisesti sillä kotitalouksien tulotasot on luonnollisesti hyvin erilaisia.

Pitkä asuntolainan korko tuo turvaa

Pitkä korko asuntolainassa tuo turvaa. Tämä on erityisen tärkeää perheellisille, sillä lapsiperheet ovat tottuneet budjetoimaan arjen menoihin kuluvat varat varsin tarkasti. Ylimääräistä varallisuutta lapsista koituvien menojen, päivittäistavaraostoksien, vaatteiden sekä asuntolainan lyhennyksien ei juuri jää, joten vuoden korkoväli euriborissa on helposti varauduttavissa. Yleisin tapa tehdä taloussuunnitelmaa on nimenomaan katsoa yksi vuosi eteenpäin.

On kuitenkin huomioitava, että 12 kuukauden euribor-korko on useimmiten lyhyt verrattuna  monen asuntolainan pituuteen. Korko ehti hyvin vaihtua 15-20 kertaa (15-20 vuoden pituisessa asuntolainassa). Pääekonomisti Timo Lindolm vertaa pitkää korkoa vakuuteen, josta täytyy maksaa.

Muualla Euroopassa on pitkään ollut tarjolla myös viiden vuoden korkoja, joita Suomessa ei pääsääntöisesti ole vielä nähty. Suomi onkin nähty lyhyiden viitekorkojen maana, jossa lainanottamista on pidetty järjettömyytenä.

Mikäli haluat todellista varmuutta asuntolainaasi, tulisi lainasi sitoa suurin piirtein yhtä pitkään korkoon, mitä laina-aikasikin on. Monissa Euroopan maissa tapaa esim. 30 vuoden kiinteän koron sopimuksia. Tämä tarkoittaa, että voit todella suunnitella pitkällä tähtäimellä talouttasi – etenkin jos aiot asua samassa asunnossa tai talossa vuosikymmenet. Näin pitkä laina-aika tarkoittaa tosin myös sitä, että maksat pankille huiman määrän korkoa. Voit todeta lainalaskurin avulla, että laina-ajan kasvattaminen esim. 25 vuodesta 30 vuoteen ei juurikaan pienennä kuukausierän suuruutta. Sen sijaan maksetut korot kasvavat huomattavasti.

Lyhyt asuntolainan korko saattaa vaatia varallisuutta

Kuukauden euriboria asuntolainaan tarjoavat Suomessa ainakin Handelsbanken, Aktia ja Nordea. Vaikka kuukauden euriboria ei yleensä asiakkaille suositella, on yhden kuukauden euribor useasti mahdollista saada. Mikäli asiakas harkitsee näin lyhyttä väliä viitekorossa, tulisi hänellä olla varallisuutta turvaamaan mahdolliset korkojen nousut. Tuleekin varmistaa, että asuntoa ostettaessa kaikkia jo olemassa olevaa varallisuutta ei sidota uuden asunnon käsirahaksi, vaan tilille luodaan puskuri turvaamaan euriborin heittelyitä. Pitkällä aikavälillä lyhyt korko tuo usein mittavia säästöjä, mutta vaikeisiin aikoihin tulee myös varautua. Lyhyttä korkoa voikin suositella niille, joiden talous on kunnossa, eivätkä kaikki tulot mene asuntolainan lyhennyksiin.

Kannattaa muistaa, että viitekoron valinta ei ole kiveenhakattu ja asuntovelallisen on mahdollista viitekorkoa. Yksi tapa lähestyä asiaa on valita se viitekorko, joka on lainanottohetkellä edullisin. Miksi siis valita kalliimpi korkoa, jos edullisempikin korko on saatavilla? Viitekoron vaihtaminen saattaa olla maksullista. Tämä riippuu pankista ja asiakassopimuksestasi. Monesti viitekoron vaihtaminen saattaa olla ilmaista esim. kerran vuodessa tai kerran laina-aikana. Tämän jälkeen pankki saattaa veloittaa vaihdosta esim. 100 euroa.

Käytännössä tämä tarkoittaa lainaa ottaneelle parhaimmillaan jopa negatiivista reaalikorkoa. Mikäli onnistuit neuvottelemaan itsellesi hyvän marginaalin ja lainasi on kiinni kolmen kuukauden euriborissa, voi lainasi korko olla jopa prosentin miinuksella.

Inflaatio on toistaiseksi kohonnut nopeammin kuin markkinakorot joten reaalikorko on asuntolainoissa pienentynyt.

Periaatteessa vaikutus on sama myös niille, jotka ovat ottaneet pienempää lainaa. Kulutusluottojen korot ovat kuitenkin usein niin korkeat, että vaikutus jää marginaaliseksi.

Vuosi-inflaatio oli lokakuussa mitattaessa 2,3 prosenttia. Vielä viime tammikuussa inflaatio oli yhden prosentin tuntumassa. Inflaatio on kuitenkin hyvä uutinen asuntovelkaisille, sillä rahanarvon laskun myötä myös asuntolainat pienentyvät. Huokaista voi ainakin kahdeksi vuodeksi, sillä ensi vuonna inflaation on arveltu pysyvän yli kahden prosentin, ja samansuuntaisia arvioita taloustuntijat ovat antaneet myös vuodeksi 2012. EKP:n erikoinen talouspolitiikka on jo johtanut hyvin ainutlaatuiseen tilanteeseen, jossa inflaatio on korko tasoa ylempänä.  3kk euriboriin sidottujen lainojen korko onkin tippunut jo negatiiviseksi reaalikoroksi, ja pidemmällä korkovälillä lainansa ottaneet alkavatkin hyötyä inflaatiosta ensi vuoden puolella. Inflaation kasvu voikin kuumentaa ennennäkemättömästi jo nyt kiehuvia asuntomarkkinoita, ennenkuin pankit nostavat marginaalejaan. Korkealla inflaatiolla on kääntypuolensa, ja uusien asuntolainaajien onkin turha odottaa lähiaikoina pankkien marginaalikilpailua.

• Asuntojen keskihinta 3 540 €/m2 u
• Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 617 €/m2
• Rivitaloasunnoissa 3 274 €/m2 u

Asuntojenhintojenmuutosedellisesta neljänneksesta 2,5%. Asuntojenhintojenvuosimuutos (2009/II–2010/II) 14,7%.

• Helsinki I 5 346 €/m2 3
• Helsinki II  3 854 €/m2
• Helsinki III 2 984 €/m2
• Helsinki IV 2 669 €/m2

Helsinki on asuntojen hinnoiltaa yksi maailman kalleimmista kaupungeista asua. Vaikka sijaitsemmekin täällä Pohjolan perukoilla, ovat varsinkin keskustan ja kantakaupungin asuntojen neliöhinnat vertailukykyisiä maailman metropolien vastaaviin. Keskimääräinen keskustan neliöhinta Helsingissä tällä hetkellä on 6 200 euroa. Koko Helsingin alueella neliöhinnan keskiarvo 5 582 euroa.

Helsinki kansainvälisen vertailun kahdeksas

Helsingin korkeista neliöhinnoista kertoo yhdeksäs sija kansainvälisessä Global Property Guide – neliöhintavertailussa, jossa Euroopan kaupunkien omistusasumiskustannuksia. Vertailun ehdoton ykkönen oli Monaco 45 000 euron neliöhinnalla, Lontoon, Pariisin ja Geneven tullessa perässä. Helsingin edelle meni myös Tukholma, jonka neliöistä maksettavat hinnat olivat hieman pääkaupunkiamme korkeampia.

Neliöiden hinnat vaihtelevat rajusti pääkaupungin sisällä

Neliöistä maksettavat hinnat vaihtelevat rajusti kaupunginosien mukaan. Edullisimmillaan asunto kustantaa 3500 euroa neliöltä, ja hintojen huiput löytyvät ydinkeskustan ja merenrannoilta, joissa yhdestä asuinneliöstä joutuu pulittamaan jopa 13 000 euroa. Kantakaupunkialueella, esimerkiksi Kalliossa ja Alppilassa, hinnat ovat noin 4000 euroa.

Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta huolimatta hinnat laskussa

Pankit ovat myöntäneet ennätyshalpaa lainaa tämän vuoden aikana. Hyvin matalan euriborin takia pankit ovat joutuneet laskemaan myös omia prime-korkojaan, ja tämä vuosi onkin ollut yhtä juhlaa asuntolainaa maksaville. Vaikka marginaalit ovat pysyneet viime vuosina jokseenkin samoina, ja pankit ovat alkaneet kilpailla koroilla, joka on tietenkin kuluttajille epäedullisempaa, on asuntokauppa silti osoittanut merkkejä jopa ylikuumenemisesta, jonka on ennustettu jatkuvan ainakin vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon. Tämän on veikkailtu näkyvän asuntojen hintojen rajuna nousuna kysynnän ylittäessä dramaattisesti tarjonnan. Neliöiden hinnat ovat silti laskeneet varsinkin kantakaupunkialueella muutaman satasen, ja on saanut asuntojen omistajat huolestumaan. Asuntojen hinnat ovat 2000-luvulla nousseet ennusteisiin verrattuna tuplasti, ja asiantuntijat pelkäävätkin asuntomarkkinoiden romahdusta. Syy huoleen on hyvin alhainen euribor, ja Valtiovarainministeriö onkin varoittanut hintakuplan puhkeamisesta. Varovaisuus onkin paikallaan uutta asuntoa ostettaessa, jotta välttyy maksamasta asuinneliöistä ylihintaa.