Asuntojen keskihinta: 164 000 euroa!

Yllapito — Fri, 01 Apr 2011 13:20:02 +0000

Suomalaisten asuntojen keskihinta on noussut huimaksi. Sekä kaupunkien ydinkeskustat ja harvaanasuttujen alueiden syrjäseutujen asuntojen keskihinta oli 164 000 euroa! Alueelliset erot ovatk kuitenkin huimat. Halvimmista osista maata saisi yli kaksi kappaletta asuntoja samaan hintaan kuin Helsingistä yhden. Yllättävää ei olekaan, että Helsinki on hintakuningas jossa asuntojen keskimääräinen hinta oli 274 000 euroa. Kaupungeista edullisimmaksi osoittautui Kajaani, jossa asumisen keskihinta oli 101 000 euroa. Tutkimuksen on tehnyt pohjoismaiden suurin pankki Nordea.

Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asuntojen hinnoissa huimat erot

Suomalaisten kiinteistöihin ja asunto-osakeyhtiöihin on kasvanut viime vuosina. 164 000 euroa on hinta, jota vielä kymmenisen vuotta sitten totuttiin näkemään lähinnä pääkaupunkiseudun asunnoissa. Toisaalta on muistettava että pk-seudulla ihmisiä asuu yli viidennes Suomen väestöstä, joten koko maanlaajuisessa tutkimuksessa Helsinki ja sen ympäryskunnat saavat hyvin suuren painoarvon. Ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä onkin suuri.

Kotitalouksien lainanhoitokyky hyvä

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen muistuttaa, että tuleva korkojennousu tulee ottaa huomioon niin asuntolainaa harkitsevien kuin jo asuntolainaa omaavien keskuudessa. Maksukykyä tulisikin mietitä korkotason, eikä nykyisen tilanteen mukaan. Vaikka vielä hetken saadaankin nauttia matalista koroista, on jopa puhuttu että Euroopan keskuspankki nostaisi euriborin 3,5 prosenttiin. Nouseva korkotaso onkin otetta huomioon ostosuunnitelmia ja lainanhoitolaskelmia tehdessä.

Nordean oman asuntoindeksin mukaan lainanhoitokyky talouksilla oli pääsääntöisesti hyvä viime vuonna. Helsinkiläisen keskimääräinen asuntolainan menoerä kuukaudessa oli 833 euroa. Puolestaan Kajaanissa keskivertokuukausilyhennys oli 308 euroa. Havaintomallissa käytettiin esimerkkinä 76,8 neliön asuntoa jota varten lainaa oli otettu 70 prosenttia hankintahinnasta 25 vuoden laina-ajaksi.

Nobel-palkittu taloustieteilijä: Elvytystä tarvitaan yhä

Ylläpito — Mon, 12 Oct 2009 11:27:01 +0000

Talouden Nobelilla palkittu Joseph Stiglitz kehottaa jatkamaan elvytystä eikä ole turhan huolissaan valtioiden kasvasta velkataakasta. Vaikka velkaa kananttaa yleensä välttää, on se taantuman ehkäisyyn tehokas keino.

Stiglitz muistuttaa kuitenkin, että velka kannattaa käyttää järkevästi. Kulutusjuhlia ei valtiontasolla kannata velkarahalla järjestää.

Stiglitz korostaa valtion roolia uusia investointeja tehdessä. Kun ykstyinen raha on vielä turhan varovaista, voi valtio kompensoida rahoituksen tarvetta. Raha tulee kuitenkin käyttää järkevästi. Jos velka menee koulutusta, teknologiaa tai infrastruktuuria varten niin Stiglitz uskoo vaikutusten olevan positiivisa.

Lyhyet korot suosituimpia asuntolainoissa

Sampo-pankin johtaja Esa Kärppä on huolissaan ihmisten innosta sitoa lainansa erittäin lyhyisiin viitekorkoihin. Lähes kaikki lainanottajat päätyvät tällä hetkellä kolmen tai jopa yhden kuukauden euriboriin. Vaikka korko saattaa näyttää nyt lyhyeltä, jos ennusteet koron noususta keväällä toteutuvat, reagoivat lyhyet korot myös kaikista nopeiten.

Kärppä uskoo lainankin suhteen hajauttamiseen. Osa lainasta kannattaa hänen mukaan sitoa hieman pidempiin, kuuden tai kahdentoistakuukauden korkoihin, ja osa taas lyhyisiin korkoihin.

Finaref, Satander, Nordax