Tapiolan Varainhoidon toimitusjohtaja Liljeström ennusti asuntojen hintojen olevan vuoden kuluttua matalammalla kuin nyt. Merkittävästä romahduksesta Liljeström ei kuitenkaan taloustoimittajatapaamisessa puhunut. Liljeström huomautti kuitenkin Kreikan vaikeuttavan edelleen ennusteiden tekemistä.

Etlan Hannu Kaskeva puhui tilanteesta huomattavasti tiukkasanaisemmin. Hän pitää nykyistä hintakehitystä ”poskettomana” ja kummastelee, miksi taantuma ei ole mitenkään näkynyt asuntomarkkinoilla. Koska teollisuus tuntuu vielä köhivän, pitää Kaskeva kotitalouksien innokasta velkaantumista ja asuntomarkkinoiden kehitystä huolestuttavana.

Luottamusta asuntojen hintojen nykytasoon laskee entuudestaan ennätysmatalat korot. Pohjoismaiden kotitaloudet ovat päässeet nauttimaan ennätyshalvoista asuntolainoista, sillä lähes kaikki asuntolainat sidotaan täällä markkinakorkoihin. Moni taho, kuten Bloomberg, Royal Bank of Scotland sekä Jyrki Katainen ovat ennustaneet Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin uutta taantumaa kun korot lähtevät nousuun. RBS uskoo ongelmien syntyvän siitä, että merkittävä osa asuntovelallisista on ylimitoittanut asuntolainansa. Maksukyky ei enää riitä, kun korot lähtevät nousuun.

Ekonomisti Mikko Forss Roubini Global Economicsista sanoi Taloussanomissa, että oma rahapolitiikka ja asuntolainojen säätely olisivat parhaat keinot puuttua tilanteeseen. Tällä hetkellä Suomen korkotaso määräytyy EKP:n päätöksien mukaan. Nykyinen matala korkotaso saattaa olla Suomen kannalta väärä. Rahapolitiikka ei ole kuitenkaan pelastanut Norjaa tai Ruotsia, joten Forss uskoo asuntomarkkinoiden säätelyyn.

Kuluttajan kannalta paras keino suojautua korkojen nousulta on kiinteän koron valinta. Korkojen ollessa matalalla markkinakorot ovat kuitenkin huomattavasti halvemmat kuin kiinteät. Lähes kaikkiin asuntolainoihin liittyy kuitenkin optio vaihtaa korkoa ainakin kerran, joten järkevä kuluttaja sitoo lainansa hitaammin nousevaan 12-kuukauden euriboriin tai kiinteään korkoon kunhan korot lähtevät nousuun. Siihen asti kannattaa lyhentää lainaa mahdollisimman paljon halpojen korkojen tuoman säästön avulla.

Kiinteä korko 2010?

Kolmen kuukauden euribor oli heinäkuussa 2010 0,58. Kuuden kuukauden euribor oli 0,849% ja 12-kk 1,373.

Kiinteään korkoon sidottujen lainojen keskikorko oli heinäkuussa 2010 noin 4,21% kun taas euriboreihin sidottujen lainojen keskikorko oli 1,97%. Korko muodostuu aina itse korosta ja pankin omasta marginaalista joka on 2010 liikkunut 0,8-1% tienoilla.

Euriborit ovat nytkähtäneet selkeään nousuun. Nousu on ollut loivaa eikä moni usko korkojen nousevan kovin merkittävästi vielä vuoden 2010 aikana. Kiitenä korko on kuitenkin muuttunut erittäin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, mikäli nyt neuvottelee hyvän koron seuraavaksi 20 vuodeksi.

- Suomalaiset ovat hyötyneet merkittävästi lyhyiden markkinakorkojen laskusta ja asuntolainakantakin on kääntynyt selkeään kasvuun alkuvuodesta. Samaan aikaan kiinteät korot ovat tulleet tasolle, joka selkeästi alittaa euriborien historiallisen keskiarvon ja tekee kiinteistä koroista jälleen houkuttelevan vaihtoehdon henkilölle, joka haluaa suojautua korkojen nousulta. Euriborien odotetaan lähtevän lievään nousuun jo 2010 aikana ja nousu jatkunee 2011 ripeämmin, mikäli euroalueen talouskasvu elpyy, toteaa Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila.

- Jos korot nousevat monta prosenttiyksikköä, liian suuresta tasaisin erin hoidettavasta vaihtuvakorkoisesta lainasta uhkaa tulla lähes ikuinen.

Viitekorot painuivat ennätysalhaalle vuoden 2009 keväällä EKP:n koronlaskun myötä. Kun taantumaa yritettiin hillitä pumppaamalla markkinoille halpaa rahaa, saatiin sivuvaikutuksena ennätyshalpoja asuntolainoja. Tämä näkyi kuitenkin pian pankkien marginaaleissa, jotka nousivat kesän loppuun mennessä jopa yhteen prosenttiyksiskköön.

Korkotasot lähtevät uudelleen nousuun, kun talous lähtee kasvamaan. Tällöin EKP ja Yhdysvalloissa FED nostavat ohjauskorkojaan, mikä puolestaan heijastuu pankkien tarjoamiin lainoihin. Sampo Pankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että vuoden 2010 lopussa 12 kuukauden Euribor voi liikkua jopa 2%. Nykyisellään 12-kk euribor on 1,2%.

Handelsbankenin ennustus on rauhallisempi. He uskovat EKP:n nostavan ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa vasta loka-joulukuussa, joten vuonna 2010 tuskin nähdään yli 2% euriboria. Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha muistuttaa jo kiinteistä koroista.
- Tavallisen asuntovelallisen, esimerkiksi lapsiperheen ison asuntolainan kanssa, on aika korkoriskiltä suojautua. Puolet lainasta 12 kuukauden euriboriin ja toinen puoli viiden vuoden kiinteään korkoon, Inha ehdottaa.

Kiinteät korot ovat kuitenkin erittäin kalliita, ja Asuntolaina.org suosittelee vielä toistaiseksi Euriboreissa pysymistä. Korot todennäköisesti lähtevät nousuun 2010 ja nousevat sitten talouden mukana joitakin vuosia. Siksi kannattaa nauttia nyt 3-kk ja 6-kk euriborejen tuomasta halvasta lainasta, ja joulukussa 2010 kiinnittää oma laina 12-kk euriboriin sekä mahdollisesti kiinteään korkoon.

• Lue lisää asuntolainan koron valinnasta.
• Näillä laskureilla voit selvittää korkotason muutoksien vaikutusta lainaasi.

“Alkuvuodesta jotkut kilpailijat puhuivat, että ollaan menossa kohden kahta prosenttiyksikköä. Me teemme kuitenkin mielellämme kauppaa tällä hintatasolla”, Nordean Suomen-toimintojen johtaja Pekka Nuuttila sanoo.

Vuoden 2009 alussa Nordean marginaalit pyörivät Pohjoismaissa noin 1,03 tasolla mutta kesää kohden marginaalit laskivat 0,9% tasolle mikä vastaa suunnilleen Pohjoismaiden tasoa tällä hetkellä.

Asuntolainat eivät kuitenkaan vielä ole yhtä halpoja kuin viime vuonna. Vuonna 2008 syksyllä nautittiin 0,6% lainamarginaaleista. Tätä seurannut voimaks nousu on nyt kääntynyt lievään laskuun.

– Yleisintä tarve keventämiselle on lapsiperheissä ja talouksissa, joiden kohdalle on tullut irtisanomisia, lomautuksia tai yt-neuvotteluja. Maksusuunnitelmaa on erityisesti kevennetty Etelä-Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta, sanoo Paikallisosuuspankkiliiton johtaja Timo Hulkko.

Melkein 20% kyselyyn vastanneista velallisista on sopinut pankinkanssa myös lainanhoitoa keventävistä järjestelyistä.  Melkein seitsemän prosenttia suunnitteli samaa. Melkein 25% vastanneista koki tarvetta keventää maksutaaakkaa.

Tämä tilanne ei ole syntynyt yllättäen, vaan hitaan kasvun kautta. Paikallisosuuspankkein vuoden alussa teettämän kyselyn mukaan noin 12% vastaajista oli tehnyt vastaavia sopimuksia.

Nämä järjestelyt tarkoittavat maksusuunnitelman löyhentämistä, lainojen yhdistämistä tai lainanhoitokustannuksia keventäviä järjestelyjä. Viitekoron muuttamista ei tässä tapauksessa laskettu mukaan.

Asuntolainaa uskalletaan edelleen ottaa

Vaikka lamasta ei olla vielä noustukkaan, uskaltavat kotitaloudet ottaa kohtuullisen suuria lainoja. Keskimäärin kahden työssäkäyvän nelihenkisenperheen ottama laina oli noin 200,000€.  Arvo oli Uudellamaalla hieman suurempi kuin muualla Suomessa, 274 000€.

– Suomessa on tällä hetkellä vallalla käytäntö, jossa ensiasunnon ostaja siirtyy usein suoraan aika suureen asuntoon. Talouden suunnittelun ja vaurastumisen kannalta voisi kuitenkin olla järkevämpää siirtyä portaittain suurempiin asuntoihin, Suutala sanoo.

Suurin osa vastaajista piti myös omaa pankkiaan yhtä luotettavana kuin aiemminkin. Vain kymmenen prosenttia ilmoitti luottamuksensa pankkiinsa vähentyneen.